Suomalaiset ovat kiinnostuneita terveys­asioista enemmän kuin koskaan, mutta tutkitun faktatiedon erottaminen huuhaasta ja suoranaisesta vaarallisesta tiedosta on hänen mukaansa entistä vaikeampaa. Sosiaalinen media ei tilannetta helpota, päinvastoin.

Yksipuolisen näkökulman ajaminen ja vastakkainasettelu tekevät hallaa jokaiselle meistä. Sen ovat kokeneet työssään myös kuntien ruokapalvelutyöntekijät, jotka tasapainottelevat asiakkaidensa, eli opettajien ja oppilaiden lisäksi vanhempien ristitulessa. Laivaa keikuttavat myös poliitikot ja media.

Laatikaisen sanoin: kun asia kuulostaa liian hyvältä tai pahalta ollakseen totta, on syytä epäillä asian esittäjän tarkoitusperiä. Kenen viestiä sinä julistat tunteiden viemänä? Miksi ulkomaiset kalliit asiantuntijat saavat meidät sokaistumaan terveysväitteillään? Tai oma rakas lapsemme, joka kirkkain silmin kertoo kouluruoan loppuneen ja sen olevan pahaa? Miksemme luota enää terveeseen maalaisjärkeen tai kotimaisiin asiantuntijoihin?

70-vuotista taivaltaan juhlivasta kouluruoasta käytävä keskustelu ylittää alan ammattilaisen mukaan aika ajoin jopa työsuojelullisen puuttumisen rajat.

Rakentava keskustelu on aina paikallaan. Moniulotteisia näkemyksiä tarvitaan päätöksenteon tueksi. Sivistystä on se, että päätöksiä ja valittuja linjoja kunnioitetaan ja annetaan työrauha tekijöille.

On sydäntä riipaisevaa kuulla, että osa ruokapalvelun työntekijöistä itkee työpaikallaan julkisen keskustelun aiheuttamien paineiden takia ja harkitsee hakeutumista vähemmän julkiseen työhön. Osa ammattilaisista on ryhtynyt puolustamaan kollegoitaan ja etsii keinoja usein väärinymmärrysten värittämien tilanteiden purkamiseksi. Vanhempia kutsutaan kouluille tutustumaan kouluruokailuhetkiin ja keskustelemaan kipeistä solmukohdista. Muuta keinoa yhteiselämän helpottamiseksi tuskin on.

On sydäntä riipaisevaa kuulla, että osa ruokapalvelun työntekijöistä itkee työpaikallaan julkisen keskustelun aiheuttamien paineiden takia."

Arvostettu työelämän uudistaja, apulaisprofessori ja dosentti Arto O. Salonen totesi haastattelussaan, että ruoka toimii sosiaali­sen eheyden rakentajana. Hän pohti myös, löytyisikö ruoasta ratkaisua aitojen kohtaamisten ja verkostojen rakentamisessa.

Salonen uskoo, että ruoka palauttaa meidät myös juurillemme. Se sulautuu osaksi ihmistä, kirjaimellisesti. Kiinnostus siitä, mitä ruoka sisältää ja mistä se on peräisin, kasvaa. Salonen povaakin ruoka-alasta suunnannäyttäjää koko ihmiskunnalle. Toivotaan, että hän on oikeassa ja että Suomessakin päästään toisten näkökulmaa ja työtä kunnioittavalle tielle julkisessa keskustelussa.

Heli Koivuniemi

vastaava päätoimittaja

heli.koivuniemi@aromilehti.fi