Valtioneuvosto tiedotti valmiuslain käyttöön ottamisesta koronavirusepidemian takia ja laajoista rajoitustoimista virustartuntojen vähentämiseksi maanantaina 16. maaliskuuta. Samana päivänä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa arvioi ravintolapalvelujen kysynnän alentuneen jo keskimäärin 70 prosentilla, joissain yrityksissä 90 prosentilla. Puheenjohtaja Timo Lappi sanoo alan tarvitsevan laajoja tukitoimia.

– Ensimmäinen toimenpide on kulujen sopeuttaminen, hän sanoo.

Työvoimavaltaisella alalla palkkamenojen osuus kulurakenteesta on merkittävä, joten kulujen sopeuttaminen tarkoittaa käytännössä henkilöstön lomautuksia. Vähintään 20 henkilön yrityksiä koskee yt-laki, joka velvoittaa lomautuksia edeltäviin yhteistoimintaneuvotteluihin.

– Tilanne ei kestä viiden viikon neuvotteluja. Monessa yrityksessä on jo siirrytty noudattamaan yt-lain pykälän 60 mahdollistamaa suoraa lomautusilmoitusten antamista, jolloin yrityksen palkanmaksuvelvollisuus loppuu nopeammin. Sekin menettely kestää monessa tapauksessa liian kauan, Lappi toteaa.

Hän toivoo maan hallitukselta ja työmarkkinakeskusjärjestöiltä nopeasti sopimusta, joka mahdollistaisi lomauttaa henkilöstöä aiemmin.

– Samaten viiden päivän karenssi pitäisi poistaa työntekijöiltä, Lappi sanoo.

Suomessa joustavat työmarkkinat

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen toivoo tilanteesta selvittävän lomautuksilla. Niihin liittyvät asiat, kuten karenssien lyhentäminen tai poisto sekä työttömyyskassojen tukeminen ovat päällimmäisinä myös työntekijäjärjestön agendalla.

– Yritysten viestinnällä on tässä oma roolinsa, että ne saavat pidettyä porukan kartalla, Rönni-Sällinen sanoo.

Norjassa valtio on suosittanut yli 50 asiakaspaikan ravintoloiden sulkemista 14 vuorokauden ajaksi. Valtio vastaa sulkemisajan palkkakustannuksista 12 vuorokauden osalta. Tanskassa valtio on päättänyt tukipaketista, jossa se maksaa kriisin ajan 75 prosenttia ravintola-alan työntekijöiden palkoista, jos työnantajat sitoutuvat olemaan irtisanomatta.

Norjassa ja Tanskassa ei ole samanlaista lomautusmahdollisuutta kuin suomalaisilla työmarkkinoilla, joten valtion tukipaketteja tarvitaan.

– Kyllä mekin tarvitsemme valtion vastaantuloa, koska poikkeuksellinen tilanne tuli yllättäen. Joustoa tarvitaan myös pankeilta, etteivät työntekijät ole eniten kärsivä ryhmä, PAMin puheenjohtaja sanoo.

Myös MaRan puheenjohtaja Lappi odottaa valtiolta uusia päätöksiä.

– Kaikkia veroja on lykättävä pitkäaikaisesti. Muutama kuukausi ei riitä, vaan lykkäysten on oltava pitkiä. Valtion saataville ei myöskään voida maksaa korkoja, muuten lopputulos on huono. Olemme tehneet valtioneuvoston jäsenille oman esityksemme siitä, miten tilanne pitäisi hoitaa. Sitä on käyty suullisesti läpi, Lappi kertoo.

Tiettävästi joukko ravintola-alan edustajia tapasi MaRan johdolla valtiovarainministeri Katri Kulmunia (kesk.) jo 13. maaliskuuta, jolloin MaRan jäsenyrityksiltä tuli noin 500 yhteydenottoa liiton lakipalveluun. Toiveita tukipaketin sisällöksi on esitelty myös elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk.).

– Olemme jatkuvasti yhteydessä valtioneuvoston suuntaan. Työntekijät ovat ymmärtäneet hyvin, että tilanne on hankala, Lappi kertoo.

Alvi pitää maksaa aina

Ravintola-alan sisäisissä keskusteluryhmissä valtiolta on toivottu myös tilapäistä alennusta arvonlisäveroon. Pelkona on, että toimialakohtaisten tukipakettien rakentaminen kestää liian kauan. Alv-ale sen sijaan parantaisi katteita kaikilla toimialoilla nopeasti.

PAMin Rönni-Sällinen ei usko hinnanalennuksen houkuttelevan asiakkaita ravintoloihin.

– Palvelun hinta tuskin on tekijä, jos ihmisiä suoraan kehotetaan olemaan käyttämättä palvelua, mutta se voi olla myöhemmän ajan keskustelu, hän sanoo.

Valtioneuvoston linjauksiin ei sisälly ravintoloiden sulkemista eikä suositusta ravintola-asioinnin vähentämisestä. Oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen toteaa (HS 17.3.), ettei ravintolassa ruokailu ole ”julkinen kokoontuminen” sillä perusteella, että asiakkaiden lukumäärä ylittää kymmenen. Timo Lappi pitää mahdollisena, että valtioneuvoston ohjetta kuitenkin tulkitaan väärin.

– Valtioneuvoston suullinen tiedotustilaisuus oli hankala, vaikka juridisesti asia on selvä. Toisaalta valtioneuvostolla on valtuudet puuttua myös yksityisen sektorin tilanteeseen, mikä jää nähtäväksi. Yli 500 henkilön tapahtumien peruminen vaikuttaa jo messu- ja kongressiyrityksiin, Lappi sanoo.

Hänen mielestään tilanne edellyttää joustoa myös luottolaitoksilta, vakuutusyhtiöiltä ja vuokranantajilta.

– Muuten edessä on konkurssiaalto.

Tasaiseen vuokratuottoon tottuneet kiinteistösijoittajat joutuvatkin pohtimaan, onko parempi  alentaa vuokria määräaikaisesti kuin vuokratulojen loppuminen kokonaan.