Ruokailmiöt peilaavat aikaamme

Kautta aikojen yhteiskunnallinen tilanne on heijastunut ruokaan ja ruokakulttuuriin. Globalisaation ja digitalisaation myötä ilmiöt ja trendit saavuttavat meidät kaikki nopeammin. Mutta mitkä niistä tulevat jäädäkseen?

Tervetuloa mielenkiintoiselle matkalle ruokailmiöiden, trendien ja ruokavaikuttajien maailmaan! Vuoden 2019 Food Revolution -artikkelisarjassa käsittelimme muuttuvan, vastuullisen kuluttujaryhmän tarpeita.

Vuoden 2020 Ruokailmiöt-juttusarjassa avaamme ja perehdymme trendien ja ilmiöiden taustoihin: megatrendeihin ja tapahtumiin, jotka ovat luoneet sekä mahdollistaneet ruokakentän muutosta. Tuomme myös esiin toimijoita, jotka ovat osa suurempaa ilmiötä – tai jonka toiminta ja tuotteet eivät olisi vielä hetki sitten olleet ajankohtaisia tai arvokkaita suuremmalle kohderyhmälle.

Juttusarjamme auttaa sinua ymmärtämään ruokailmiöitä, ajatuksia ja ajureita näiden takana – sillä kun aika on kortilla ja kymmenen kattilaa liedellä, on täysin luonnollista keskittyä olennaiseen trendien nuuskimisen sijaan. Tämä artikkelien sarja avaa sinulle ruokailmiöiden maailmaa, ja on luotu sinua varten: käytännön työkaluksi muuttuvassa horeca-kentässä. Toivotamme jokaisen lukijan tervetulleeksi oppimaan uutta Ruokailmiöt-juttusarjan pariin!

Trendit, megatrendit sekä heikot signaalit

Siis mitä? Mitä nämä kaikki ovat ja miksi niiden pitäisi kiinnostaa? No, anna kun kerromme, ja jatka ihmeessä lukemista! Sillä vaikka trendit, heikoista signaaleista puhumattakaan, eivät suoraan juuri nyt liikuttaisi toimintaasi, ja ilmiötkin tuntuisivat sivuuttaneen yrityksesi, kannattaa megatrendeihin suhtautua uteliaasti, avoimella mielellä ja asenteilla. Ne nimittäin tulevat vaikuttamaan ihan jokaisen liiketoimintaan jollakin aikavälillä. On oma valintasi otatko niistä menestyksen avaimet käyttöösi.

Trendi terminä kuvaa nähtävissä olevaa suuntaa, muutosta. Trendit voidaan liittää tiettyyn megatrendiin tai sen johdosta esiin nousseeksi suuntaukseksi. Trendejä on suhteellisen helppo tunnistaa ja niihin voi tietyssä määrin luottaa – on hyvin todennäköistä, että trendin osoittama suunta jatkuu tästä eteenpäinkin – etenkin jos se on osa suurempaa megatrendiä. Trendi taas on hyvä erottaa heikosta signaalista, ns. ”bubbling under”-ilmiöstä, jonka nousu trendiksi on epävarmaa, ja joka ei ole vielä merkittävä suurelle kohderyhmälle. Pienelle kohderyhmälle se taas saattaa olla äärettömän merkittävä! Osa heikoista signaaleista kehittyy trendiksi, ja heikot signaalit ajoissa havainneella tai jopa markkinaan tuoneella on käsissään merkittävä etu, ensimmäisenä toimijana.

Ruokailmiö sen sijaan, sanansa mukaisesti, tarkoittaa suurempaa ilmiötä, joka voi olla myös trendi, mutta se voi olla jotain paljon lyhyempää tai jotain, mitä ei ole voinut ennustaa. Ilmiöiden syntyyn vaikuttaa usein vaikuttajat, ravintolat, ja yleisen trendin tulee yleisesti kuitenkin suosia sitä, jotta ilmiö voisi nousta ilmiöksi – vaikka kestäisikin trendiä vähemmän aikaa.

Megatrendissä, eli globaalissa muutosilmiös­sä, on taas kyse koko maailmaa koskevasta muutoksesta, joka tulee vaikuttamaan meihin jokaiseen jollakin aikavälillä joko suorasti tai epäsuorasti. Megatrendejä on todella monia, eikä niiden määrittely ole aina kiistatonta. Horeca-alaan suoraan vaikuttavista mega­trendeistä mainitaan lähes aina, lähteestä riippumatta muun muassa ekologinen kestävyyskriisi eli kestävä kehitys, läpinäkyvyys, digitalisaatio sekä individualismi. Näiden tunnistaminen, ja pohtiminen omaan toimintaan peilaten on tärkeää!

Käyttäytymisen muutos

Erilaiset trendit ja ilmiöt muokkaavat myös yhteiskunnallisia ajatusmalleja ja käyttäytymistä. Arjen sankarit toimivat ResQ-apin kautta ja poimivat punaisia lappuja ostoskoreihinsa – kun ennen punaiset hintalaput nähtiin ei-niin-houkuttelevassa valossa, on hävikkiruuan ympärille syntynyt tietoisuus nostanut hävikkiin liittyvät ilmiöt uuteen valoon. Miten tämä voisi näkyä teillä? Ehkäpä ”yön yli nukkuneet –50 %” voisi kietoa zero waste -teemaan, kuten Food Market Herkku teki, ja brändäsi hetkessä huomisen hävikkituotteet trendikkääksi valinnaksi, joihin on helppo tarttua kaupassa.

Globalisaation ja sosiaalisen median myötä maailma on avautunut ja ympärillämme olevat ruokailmiöt pohjautuvat globaaleihin megatrendeihin. Nopeasti leviävät ja kasvavat trendit ja ilmiöt liikuttavat yhä suurempia joukkoja lyhyessä ajassa, vaikuttavat vähittäistavarakaupan valikoimiin ja luovat uusia toimijoita.

Globaalin ruokavallankumouksen myötä olemme siirtyneet kuluttajavetoiseen markkinaan, jossa kuluttajista on kuoriutunut erittäin aktiivisia toimijoita ja vaikuttajia. He äänestävät jaloillaan ja sen vaikuttavuus kertautuu somessa. Tämä on suuri muutos alalla, missä aikaisemmin ravintolat ovat tuoneet ja luoneet ilmiötä – osittain hallinneetkin. Nämä ilmiöt ovat mahdollistaneet vähittäiskauppaan jopa täysin uusien tuoteryhmien syntymisen, yksittäisistä tuotteista puhumattakaan! Tästä hyvänä esimerkkinä voisi mainita, jo ovensa sulkeneen Cantina Westin merkittävän työn texmexin rantauttamisessa Suomeen 30 vuotta sitten – ja tätä kautta texmexin nousun hyvin merkittäväksi tuoteryhmäksi vähittäiskauppaan!

Ylettyykö asiakaspalvelusi suuriin kuluttajaryhmiin?

Välttääkseen pettymyksen ravintolakokemuksessaan, tiedostava kuluttajaryhmä, johon jo joka kolmas suomalainen kuuluu, voi päätyä tilanteeseen, jossa ateriat kannattaa valmistaa kotona. Pettymys syntyy, kun megatrendeihin, trendeihin ja ruokailmiöihin liittyviä kuluttajan tarpeita ei ole huomioitu ravintolan tarjonnassa tai niitä jopa vähätellään.

Isot megatrendit ovat asioita, joita kannattaa yrittää ymmärtää ja pohtia, miten ne voisivat näkyä omassa toiminnassa. Jollakin aikavälillä ne nimittäin tulevat vaikuttamaan – myös positiivisesti, mikäli olet ottanut keskiöön asiak­kaidesi ymmärtämisen sekä palvelemisen.

Julkaistu Aromissa 1/2020.

Annika Witting

Restonomi AMK

Vastuullisen ja luomuruuan asiantuntija

Horeca-alan ammattilainen

 

Tuulia Järvinen

Elintarviketieteiden maisteri

Ruoka- ja hyvinvointitrendien asiantuntija

Retail-alan ammattilainen