Scandicin Aki Käyhkö – selviytymistaistelun näköalapaikalla

Koronan runteleman matkailu- ja ravintolapalvelualan tulevaisuus on yhä epävarma. Scandicin toimitusjohtaja Aki Käyhkö osallistui selviytymistaisteluun näköalapaikalta. Hän on huolissaan Suomen maineesta investointikohteena, alan kantokyvystä ja työntekijöiden työpaikoista.

Kun työelämän ja koronakriisin ensimmäisen aallon paineet vaimenivat hetkeksi, Aki Käyhkö edisti kotimaan matkailua perheensä kanssa. Hänellä ei ole ollut hinkua lähteä pois Suomesta.

– Kannoimme kortemme kekoon paikallisten ravitsemisyritysten liikevaihdon kasvattamiseksi. Olimme pari viikkoa vesillä ja kävimme Maarianhaminassa ja saaristomerellä.

Loma tuli tarpeeseen, sanoo Käyhkö.

– Tuli mentyä autopilotilla aika pitkään. Jos normaalielämässä katsotaan kuukausien ja vuosien päähän, pahimman kriisin aikana viikkokin oli pitkä jänne. Kaikkea olen 30-vuotisen työurani aikana nähnyt, mutta tällaiseen en ole törmännyt ikinä, hän peilaa mennyttä kevättä.

Käyhkö on toimitusjohtajana yrityksessä, joka on menestynyt useampana vuonna Great Place to Work -kilpailussa. Scandicissa yhteisöllisyyttä on rakennettu johdonmukaisesti kahdeksan vuoden ajan. Hierarkiaa on madallettu. Siitä on säilytetty vain toiminnan kannalta pakolliset osat. Jotain kertoo sekin, että toimitusjohtaja kutsuu työntekijöitään julkisesti työkaveriksi. Restel-kaupan jälkeen tehtiin töitä, että tulokkaat kokevat samanlaista yhteisöllisyyden tunnetta, kiintymystä tiimiinsä ja ylpeyttä tekemisestään kuin muu väki.

Huoli työkavereista

Pitkäjänteisen työn tulokset mitattiin koronapandemian yllätettyä.

– Yt-neuvottelut kolme kuukautta kestävistä lomautuksista käytiin tunnissa ja vartissa. Kenellekään ei ollut epäselvää, etteivätkö tehdyt toimenpiteet olisi olleet tarpeellisia ja että ajattelemme kokonaisuuden kannalta parasta. Myös lomautusten jatkoneuvottelut käytiin ripeästi hyvässä hengessä. Olen jäätävän ylpeä siitä ja omasta jengistä.

Tviiteissään kärkkäästi kantaaottava ja hanakasti työntekijöidensä ja alansa puolesta puhuva johtaja saa myös lokaakin niskaan.

– Jos joku pahoittaa mielensä, pahoittakoon. Huoli 2 000 scandiclaisen tulevaisuudesta ei ole yöunia parantanut, ja vieläkin moni on lomautettuna.

Hän kokee ensisijaiseksi tehtäväkseen huolehtia työntekijöidensä työllistymisestä ja siitä, että osakkeenomistajat pysyvät tyytyväisinä. Välillisesti Scandic työllistää 5 000 henkilöä ja toimiala toistasataatuhatta henkilöä.

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa ei ole ollut parempaa työllistäjää kuin palveluelinkeino.

Siitä Käyhkö kävi eduskunnan talousvaliokunnan kuultavana Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan Timo Lapin ja Noho Partnersin Aku Vikströmin kanssa. Aiheena oli muun muas­sa valtion ravintola-alalle myöntämä tukipaketti ja koronakriisin aikaisten ravintoloihin kohdistuneiden rajoitteiden purkaminen. Kolmikon vaatimukset tuottivat tulosta: toimialalle saatiin valtiolta 50 miljoonan euron lisäpotti.

– Vaikutus Scandicille neuvotellusta lisä­tuesta oli pyöreä nolla, Käyhkö toteaa.

Kritiikkiä sateli Käyhkölle ja eduskunnassa käyneille ”sliipatuille liikemiehille”: mitä he tietävät tavallisen yrittäjän asioista. Miksi veronmaksajien pitäisi maksaa miesten pieleen menneestä yritystoiminnasta?

– Eduskunnassa puhuimme koko toimialan puolesta. Kritiikki tuntui tuolloin kohtuuttomalta, kun puolitoista kuukautta oli vedetty höyryllä ja silmäpussit olivat Harley Davidsonin satulalaukun kokoiset. Nyt se jo lähinnä naurattaa.

Hän myös muistuttaa, että Scandicin kokoisen yrityksen verojalanjälki on vuosittain 100 miljoonaa euroa. Lopullisten, valtiolta saatujen koronakriisin takia menetettyjen tukien summa oli reilu miljoona euroa.

– Hyvällä omallatunnolla voin sanoa, etten ole kenenkään lompakolla näissä kysymyksissä.

Jokaisella on hänen mielestään oikeus omaan mielipiteeseensä.

– Katsotaan mitä syksy tuo tullessaan. Onneksi on akut nyt ladattu, hän toteaa rauhallisin mielin.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa ei ole ollut parempaa työllistäjää kuin palveluelinkeino.”

Syvemmästä kuopasta kohti syksyä

Aki Käyhkö on edelleen pöyristynyt siitä, miten oikeusvaltioksi kutsutussa ja tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta korostavassa Suomessa voidaan tehdä päätöksiä, joiden perusteella yritykset joutuvat eriarvoiseen asemaan yhtiörakenteensa perusteella.

– Konsernirakenteen muoto oli ratkaiseva. Yritys, joka toimii yhdellä y-tunnuksella, sai viisi tai kymmenkertaisesti vähemmän tukea kuin yritys, joka on jakanut toimintansa eri osakeyhtiöihin.

Julkisuudessa kerrottiin, että koronakriisin aiheuttamien rajoitusten takia liikevaihdon menetyksestä sai korvausta 15 prosenttia kahden kuukauden ajanjaksolta. Scandicin tuki jäi 2,3 prosenttiin.

– Käytännössä valtio korvasi meille kahden tai kolmen päivän tappion veroisen summan kahden kuukauden ajalta.

Käyhkön mukaan kokoomuksen ja perussuomalaisten ryhmistä löytyi ymmärrystä päätösten talous- ja työllistämisvaikutuksista. Sen sijaan työministeri Tuula Haataisen kanta tukeen ja sen epätasaiseen jakautumiseen harmittaa edelleen.

Nyt yritykset lähtevät eri asetelmissa elpymään ensimmäisestä aallosta. Vaikka tahtoa työllistämiseen olisi, ylimääräisiä riskejä ei Käyhkön mukaan ole varaa ottaa.

– Meidän kyky ottaa jengiä lomautuksilta töihin etupellossa on merkittävästi heiken­tynyt.

Yksi Käyhkön huolista on Suomen asema houkuttelevana investointikohteena pohjoismaisessa vertailussa.

– Kilpailen alan investoinneista kollegoideni kanssa. Kun tulee puhe uusien hotelleiden rakentamisesta, tänne investoidut rahat ovat heikoiten turvassa, hän sanoo ja viittaa poliittiseen päätöksentekoon.

Käyhkö ottaa esimerkiksi Tanskan, jossa valtion tukipaketti saatiin valmiiksi viikossa. Suomessa vedottiin EU-lainsäädäntöön, eikä samalle tielle lähdetty.

– En ole kuullut, että EU olisi käynyt Tanskan kimppuun nopeista päätöksistä. Mikä olisi ollut sanktio? Vaikka en ole kansantaloustieteilijä tai poliitikko, olen sitä mieltä, että olemme partiolaisia muihin verrattuna ja EU-lainsäädäntöön vetoaminen oli tekosyy.

Edullisempaa kaikkien tahojen kannalta olisi Käyhkön mukaan kauaskantoinen arviointi siitä, minkälaiset taloudelliset ja inhimilliset kustannukset työttömyydestä seuraa.

– Nyt syyllistytään samanlaisiin virheisiin kuin 90-luvun alun lamassa. Tuijotetaan päätöksiä lyhyessä juoksussa ja unohdetaan, mitä vastattavaa niistä yhteiskunnallisesti tulee taseeseen.

Meidän kyky ottaa jengiä lomautuksilta töihin etupellossa on merkittävästi heikentynyt.”

Vauriot arvioitavissa vasta syksyllä

Hänen mielestään Suomi ja mara-ala tarvitsevat nyt ripeitä elvytystoimia. Kriisi ei ole lähimainkaan ohi. Kotimaan matkailu ei saavuttanut edellisvuoden tasoa ja ulkomaisten matkustajien osuus laski 90 prosenttia.

Käyhkö sanoo, että suurin huolenaihe on tällä hetkellä koronapandemian mahdollisen toisen aallon rantautuminen ja leviäminen Suomeen. Se tietäisi koko toimialalle ja monille muille aloille romahdusta.

– Silloin ei pikkuiset tuenriipaisut auta. Luojan kiitos ravintoloissa on riittänyt kesän ajan väkeä paremmin kuin kukaan uskalsi toivoa.

Hän toivoo, että jokainen suomalainen toimisi nyt järkevästi ja noudattaisi annettuja suosituksia. Julkisuudessa Käyhkö on esittänyt jopa matkustuskieltoa ulkomaille. 

– Ymmärrän kaukomaiden kaipuun, mutta en tässä tilanteessa. Ainakin lomamatkoja on vältettävä nyt, mies painottaa.

Eri tahoilla on hänen mukaansa tehty tulevaisuusskenaarioita.

Se, kuinka kauan kestää, että tilanne normalisoituu koronakriisin jälkeen, on hänen mukaansa hämärän peitossa. Ensin on hahmotettava, mitä vaurioita kriisistä koitui matkailu- ja ravintola-alalle.

– Suomi on saavutettavuudeltaan kuin saari. Lukuun ottamatta Ruotsia ja Venäjää, tänne on matkustettava lentäen. Lentoliikenteen käynnistyminen vauhdittaa hotellitoimialaa, joka on Käyhkön mukaan suppilon loppupäässä.

Pääkaupunki on vahvasti liikematkustus- ja kongressivetoinen, mikä jarruttaa sen elinvoimaa. Helsinki alan suurimpana markkina-alueena kärsi kriisistä muuta Suomea rajummin.

Alan kannalta kiinnostavaa on myös, miten yritysasiakkaat suhtautuvat jatkossa etätyöskentelyyn. Tavataanko kasvokkain enää jatkossa yhtä ahkerasti kuin ennen koronakriisiä, jää nähtäväksi.

– Itse olen vanhaa koulukuntaa, joka tykkää tavata kasvotusten. Teamsit ja Zoomit tulivat jo korvista ulos.

Julkaistu Eventossa 4/20.

Juttuun korjattu kommentti matkustamisesta: Julkisuudessa Käyhkö on esittänyt jopa matkustuskieltoa ulkomaille.