Julkisten ammattikeittiöiden kiinnostus luomua kohtaan on kasvanut merkittävästi parin viime vuoden aikana.

– Luomun käytön lisääminen nähdään ruokapalveluissa yhtenä osana kestävän kehityksen toimintoja. Myös ymmärrys luomun ympäristöhyödyistä on lisääntynyt. Tämä omalta osaltaan lisää luomun arvostusta ja käyttöä, sanoo projektipäällikkö Anu Arolaakso Savon koulutuskuntayhtymästä.

Savon koulutuskuntayhtymän ja Pro Luomun teettämän Luomutuotteiden käyttö ruokapalveluissa -selvityksen mukaan 47 prosenttia julkisista ruokapalveluista on tehnyt strategisen päätöksen lisätä luomuraaka-aineiden käyttöä. Vuonna 2016 vastaavan päätöksen oli tehnyt vain 22 prosenttia. Tällä hetkellä julkisten ruokapalvelujen käyttämistä raaka-ainekiloista luomua on 12 prosenttia. Arolaakso pitää strategista päätöstä tärkeänä tekijänä luomun käytön nostamiseksi julkisissa ammattikeittiöissä.

Selvityksen mukaan 47 prosenttia julkisista ruokapalveluista on tehnyt strategisen päätöksen lisätä luomuraaka-aineiden käyttöä.

– Lisäksi olisi hyvä laatia luomun lisäämiselle numeraaliset tavoitteet ja niiden seurantamittarit, jolloin päätöksiä olisi helpompi viedä konkreettisesti ruokapalveluiden toimintaan. Hallituksen tavoite lisätä luomun käyttöä 20 prosenttia on mahdollista saavuttaa, jos ja kun löytyy sopivia luomutuotteita ammattikeittiöiden käyttöön sekä oikeanlaista ohjausta päättäjiltä.

Portaat luomuun

Luomukysynnän ja -käytön kasvua tukee myös Portaat luomuun -ohjelmassa mukana olevien lähes 2 400 ammattikeittiön lisääntynyt luomun käyttö ja kysyntä. Huhtikuussa tehdyn kyselyn mukaan kysytyimpiä luomutuotteita ovat maito ja maitotuotteet, peruna ja perunatuotteet, juurekset, vihannekset, mylly- ja leipomotuotteet sekä liha ja lihatuotteet. Ammattikeittiöt olisivat valmiita lisäämään näiden luomutuotteiden käyttöä keskimäärin 1 000 – 5 000 kiloa/tuote.

Savon koulutuskuntayhtymän ja Pro Luomun teettämän Luomutuotteiden käyttö ruokapalveluissa -selvityksen toteutti marras-tammikuussa Taloustutkimus. Kaikki vastaajat eivät antaneet vastausta kaikkien tutkimuskysymysten osalta, jolloin vastaajamäärät jäivät joidenkin asiakokonaisuuksien osalta vajaiksi. Siten kaikilta osin tulokset eivät ole yleistettävissä koko toimialaan. Ruokapalveluhankinnoista päättäville henkilöille suunnattua kyselyä rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.