LinkedInissä julkaistaan nykyään runsaasti päivityksiä, joissa nostetaan työntekijät parrasvaloihin ja kehutaan heitä. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun johtamisen ja esimiestyön lehtori Emilia Sarkia on asiasta mielissään. Hänen mukaansa viime vuosina on entistä enemmän herätty huomaamaan, kuinka suuri merkitys henkilöstöllä on yrityksen menestyksen kannalta.

Ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö nousee entistä suurempaan rooliin koronapandemian väistyessä. Jo ennen koronaa työvoiman saamisessa oli haasteita horeca-alalla. Pandemian aikana osaajia on siirtynyt toisille toimialoille, joten työvoiman saaminen voi hankaloitua entisestään.

– Resurssien varmistamiseksi on entistä tärkeämpää pitää huolta henkilöstöstä, Sarkia sanoo.

Työhyvinvointi kulminoituu johtamiseen

Haaga-Helian esimiesopinnoissa käydään läpi työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät, kuten työ itsessään, työyhteisö, työturvallisuus, motivaatio, elämäntilanne, osaaminen ja työkyky. Kaiken lähtökohta on sujuva perusarki, sillä laitteiden ja prosessien toimimattomuus syö paljon energiaa.

– Jos laitteet eivät ole kunnossa, se on kuin pyytäisi hakemaan vettä kaivosta ilman ämpäriä, Sarkia sanoo.

Moni työssään viihtyvä hehkuttaa työporukkaa ja sitä, kuinka kivaa töissä on. Sarkia muistuttaa, että työpaikan hyvä fiilis kulminoituu johtamiseen, jonka avulla on onnistuttu luomaan hyvä keskinäinen vuorovaikutus. Tällöin yhteistyö on sujuvaa, ilmapiiri on positiivinen ja työntekijät tukevat toisiaan.

Työhyvinvoinnin suurimpina kompastuskivinä Sarkia pitää ennakoinnin ja luottamuksen puutetta. Tällöin ongelmista ei puhuta tai niitä ei havaita ajoissa. On myös mahdollista, että esihenkilöllä ei ole riittävää osaamista tai uskallusta puuttua ongelmiin, jolloin ne pääsevät etenemään liian pitkälle. Seuraukset voivat näkyä palvelun tasossa, asiakastyytyväisyydessä, sairaus-poissaoloissa ja tuloksessa.

– Huonon kierrettä on työlästä katkaista. Ongelmiin puuttuminen on helpompaa, kun se tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Toimiva työyhteisö takoo tulosta

Sarkian mukaan työhyvinvointia kannattaisi tarkastella strategisena toimintana ja tulosnäkökulman kautta.

– Tuloksen kannalta on olennaista, että työn tavoitteet ovat työntekijälle selvät. Kun tavoitteet on asetettu oikein, ne ovat motivoivia. Lisäksi työnkuvan tulee olla linjassa osaamisen tason kanssa, jotta työntekijä osaa tehdä työnsä hyvin ja pystyy saavuttamaan tavoitteet, Sarkia sanoo.

Samalla henkilöstön vaihtuvuus pienenee, sillä motivoitunut työntekijä nauttii työnsä tekemisestä, sitoutuu työhönsä ja antaa parastaan.

Koronapandemian vuoksi lomautetuille työntekijöille on tärkeää luoda tunne, että he ovat edelleen osa työyhteisöä ja heistä välitetään. Sarkia kannustaa esihenkilöitä soittamaan alaisilleen kysyäkseen kuulumisia.

– Koronan aiheuttamassa epävarmassa tilanteessa yritykset eivät välttämättä euromäärällisesti pysty tekemään suuria panostuksia työhyvinvointiin, mutta onneksi suuri osa työhyvinvoinnin tukemisesta on ilmaista: hyvä kohtelu ei maksa mitään.

Mitä hengähdystauko työn lomassa merkitsee sinulle?

Tauon aikana ajatukset irtautuvat hetkeksi työstä. Tapoja tähän voi olla monia: kahvin hakeminen, kuulumisten vaihtaminen kollegan kanssa tai viestin  lähettäminen läheiselle.

Mikä on mielestäsi parasta vastapainoa työlle?

Täytin 40 vuotta pari vuotta sitten, ja sen jälkeen olen entistä enemmän alkanut vannoa hyvien yöunien nimeen. Lisäksi suosin perinteisiä tapoja, kuten raitista ilmaa, liikuntaa, lukemista sekä ajan viettämistä ystävien ja perheen kanssa.

Miten työnantajasi tukee työhyvinvointiasi?

Paras tuki tulee siitä, että työn tekemisen mahdollistavat perusprosessit ovat kunnossa. Rakenteiden tulee olla selvät, ja tiedän, mitä minulta odotetaan. Minulla on riittävä tieto saatavilla, jotta voin tehdä työni hyvin. Koen,että minua tuetaan ja voin kääntyä esihenkilöni puoleen. Arki on siten tehty sujuvaksi. Vie hirveästi energiaa, jos joutuu joka päivä taistelemaan sen kanssa, että perusasiat eivät toimi.

Julkaistu Aromissa 4-5/21.

 

Tilaa Aromi!

Tilaa digilehti!