Sodexon toimitusjohtaja Bianca Brink.
Sodexon toimitusjohtaja Bianca Brink.

Sodexon toimitusjohtaja Bianca Brink: "Työtapaturmien vähentäminen edellyttää sitkeää ja johdonmukaista muutosjohtamista"

Sodexo on saanut hyviä tuloksia aikaan työturvallisuutta edistävässä projekteissa. Työtapaturmien määrä on alle viidennes majoitus- ja ravitsemistoiminnan alan keskiarvoon verrattuna. Se on edellyttänyt yhteistä päätöstä ja asian tärkeyden tunnustamista.

Vuonna 2019 majoitus- ja ravitsemistoiminnan alalla palkansaajille sattui 34,1 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Tämä ilmenee Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastoista. Kaikki alat mukaan lukien luku oli 28,6. Jos työturvallisuus ei ole kunnossa, joudutaan käyttämään arvokkaita resursseja ehkäistävissä olevien vammojen ja sairauksien käsittelemiseen. Työturvallisuuteen panostamalla voidaan esimerkiksi parantaa tuottavuutta, vähentää terveydenhoitokuluja sekä pitää ikääntyneemmät työntekijät pidempään työelämässä.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto pyrkii edistämään työterveyttä, -turvallisuutta ja tuottavuutta aktiivisen viestinnän, uuden tiedon tuottamisen sekä olemassa olevan tiedon kokoamisen kautta. Projekteja koordinoi Suomessa Työterveyslaitos. Esimerkiksi Terveellinen työ -kampanja vuosina 2020–2022 keskittyy työperäisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.

Yksi työturvallisuuteen panostaneista yrityksistä on Sodexo, joka on neljän vuoden aikana tehnyt kannustavia tuloksia: työtapaturmien vertailuluku alan sisäisessä vertailussa on poikkeuksellisen matala. Yrityksen työntekijöille sattui viime vuonna alle seitsemän sairauspoissaoloon johtanutta työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti.

Turvaverkko vähentää riskejä

Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan ylivoimaisesti eniten tapaturmia mara-alalla aiheuttavat terävät, leikkaavat tai vastaavat esineet. Sodexo ei ole tässä tapauksessa poikkeus: sattuneet tapaturmat ovat syntymekanismiltaan yksinkertaisia, ja niihin liittyy usein ihmisen tekemä huono ratkaisu. Tapaturmien estämiseksi onkin kehitetty turvaverkkomalli, jonka vaiheet mahdollistavat tapaturman ehkäisyn useassa kohdassa.

– Turvaverkkomallissa on eri vaiheita, joita pitää tehdä tai arvioida ennen työsuoritukseen ryhtymistä sekä toiminnan aikana, Sodexon toimitusjohtaja Bianca Brink kertoo.

Ensimmäinen vaihe on riskikartoitus: sen myötä tiedossa ovat ne vaarat, joita toimipaikassa saattaa olla.

– Kun ne tiedostaa, niistä voidaan puhua ja niiden minimoimiseksi voidaan tehdä toimenpiteitä.

Riskikartoituksen jälkeen voidaan kiinnittää tarkempaa huomiota lähiympäristön turvallisuuteen sekä suojavälineiden käyttöön. Juuri ennen työsuorituksen aloittamista työntekijän tulisi tehdä viimeinen tarkistus kysymällä itseltään kolme kysymystä: Tiedänkö, miten työ suoritetaan? Onko ympäristö turvallinen? Onko minulla oikeat välineet tähän työhön?

– Jos yhteenkin näistä vastaa ei, toiminta pitää pysäyttää. Ajatuksena on, että kun eri vaiheet käy läpi, on monta mahdollisuutta tapaturman ehkäisyyn.

 Sodexolla on aika ajoin myös tarkasteltu, minkälaiset työntekijät ovat suurimmassa vaarassa joutua työtapaturmiin. Suuria eroja ei kuitenkaan ole nähtävissä esimerkiksi eri työtehtävien tai sukupuolten välillä. Havaittavissa on kuitenkin hieman korkeampaa taipuvaisuutta tapaturma-alttiuteen kauan alalla olleiden työntekijöiden keskuudessa.

– Uutena toimipaikkaan tuleville on erittäin perusteellinen perehdytys, minkä ansiosta vasta alalle tulleet saattavat olla valppaampina. Muuten on vaikea sanoa, mistä tämä hienoinen ero johtuu.

Turvallisuus on yhteinen asia

Brinkin mukaan työtapaturmien ehkäiseminen on aloitettava ensisijaisesti asenneilmapiirin muutoksesta.

– Työtapaturmien vähentämiseen ei ole mielestäni muuta tapaa kuin vaikuttaa jokaisen ihmisen näkemykseen ja asenteeseen, jotta he kokevat työturvallisuuden tärkeäksi ja ottavat sen omaksi asiakseen. Se vaatii muutosjohtamista alusta loppuun saakka: johdonmukaisuutta, tavoitteellisuutta, sitkeyttä ja toistoa. Jopa niin että itse johtajana välillä kokee, ettei puhu mistään muusta kuin tästä.

Lisäksi on tärkeää vaatia, että laadittujen ohjeistusten ja sääntöjen mukaan oikeasti toimitaan. Tietoa täytyy myös lisätä kouluttamalla.

 Sodexolla turvallisuushavaintoja voi ja saa tehdä kuka tahansa. Vuonna 2020 tavoitteena oli tehdä 2 000 turvallisuushavaintoa. Niitä tehdään riskikartoitusten ja tiimin yhteisten turvallisuuskävelyiden aikana sekä jokapäiväisen työskentelyn lomassa.

– Myös meillä toimiston väellä, johdolla ja keskijohdolla on omat tavoitteet siitä, miten monta turvallisuuskävelyä teemme.

Tehdyt havainnot dokumentoidaan toimipaikassa, minkä jälkeen tehdään korjaavat toimenpidesuunnitelmat ja seurataan, että todettu riski poistetaan niin hyvin kuin mahdollista.

– Esimerkiksi jos toimipaikassa on matala rakenteellinen kulma, jota ei voida poistaa, mutta johon voi lyödä päänsä, voidaan siihen lisätä huomioteipit ja pehmusteet niin, että se ei aiheuta tapaturmaa.

Perehdytys ja viestintä avainasemassa

Mara-alalla työntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja toimipaikan sisälläkin saatetaan siirtyä uran aikana erilaisiin tehtäviin. Brinkin mukaan työympäristön ja -tehtävän muutos on aina riski työturvallisuuden näkökulmasta.

– Perehdytys on tästä syystä oleellinen ja äärimmäisen tärkeä asia. Siinä pitää käydä juuri sen toimipaikan ja työympäristön työturvallisuusriskit läpi.

Sodexon työturvallisuustyössä on haluttu myös poistaa oletuksia siitä, että toisesta toimipaikasta tai tehtävästä siirtyvä ihminen tuntisi työturvallisuuteen liittyvät asiat.

– Lihapadan tekeminen saattaa olla aika samanlaista paikasta toiseen, mutta ne työturvallisuusriskit eivät ikinä ole samat eri toimipaikoissa.

 Brink kokee, että kaikkien alalla toimivien vastuulla on pitää henkilöstöstä huolta, luoda heille turvallinen työympäristö ja varmistaa, että he itse ovat myös mukana parantamassa omaa turvallisuuttaan.

– Jokaisen tiimiläisen täytyy olla mukana tekemässä tätä ja hoitaa työsuojelu omalta osaltaan. Se on yksi ihan ratkaiseva tekijä. Se on meidän jokaisen velvollisuus.

Ratkaisevana Sodexon työturvallisuustyössä ja sen hyvissä tuloksissa on Brinkin mukaan myös se, että yhdessä tehtiin päätös siitä, miten tärkeästä aiheesta on kyse.

– Tämän päätöksen täytyy tapahtua ihan ylimmässä johdossa, jossa sitoudutaan ja ollaan mukana esimerkkien, aktiivisen kommunikaation ja seurannan kautta. Lisäksi yrityksessä pitää olla avainhenkilö, joka osaa suunnitella ja johtaa näitä asioita ja viedä niitä käytäntöön. Meillä Seppo Vartiainen on ollut aivan loistava työsuojelupäällikkö.

 Sen jälkeen tarvitaan sitkeää, toistuvaa ja monikanavaista viestintää, jossa keskiöön asetetaan jokaisen yksilön hyvinvointi.

– Teknisesti viestin voi viedä todella tehokkaasti eteenpäin, mutta jotta se jättää jälkeä, siinä pitää olla tunnetta mukana. Tässähän on lopulta kyse meidän jokaisen tiimiläisen hyvinvoinnista.

Vääränlaisella viestinnällä saatetaan jopa luoda mielikuva, että turvallisuustyö teettää työntekijöille lisää hommia ja on vaivaksi.

– Viestin läpisaamiseen menee aikaa. Pitää varmistaa, että ihmiset ymmärtävät tämän olevan heidän parhaakseen.

Brink antaa esimerkiksi suojavälineiden käytön: alalla yleisten viiltohaavojen välttämiseksi Sodexolla alettiin vaatia viiltosuojahanskojen käyttöä. Aluksi työntekijät kokivat, että työ tehdään sen myötä hankalaksi, mutta lopulta syntyi ymmärrys niiden tarpeellisuudesta.

Turvallisuuden eteen jatkuvaa työtä

Koronapandemia on tuonut mukanaan uuden osa-alueen eli tartuntaturvallisuuden.

– Meillä työturvallisuus on ollut fokuksessa monta vuotta, mutta nyt mukaan on otettu oma ohjelmansa tartuntaturvallisuudelle. Siihen on ollut helpompi lähteä, kun työturvallisuuskanavat ovat olleet valmiiksi auki.

Tartuntaturvallisuudessa korostuu myös asiakasrajapinnan työstäminen.

– Olemme miettineet, miten voimme auttaa myös asiakkaitamme tällä saralla.

 Turvallisuustyö Sodexolla jatkuu edelleen, ja vaikka tulokset ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan, ei siihen haluta tuudittautua. Työtapaturmien määrä halutaan pudottaa pyöreään nollaan. Välitavoitteena on vuonna 2024 1,5 tapaturmaa miljoona tehtyä työtuntia kohden. Projektin aikana on myös valjennut, miten laaja-alaiset vaikutukset turvallisuustyöllä on koko yritykselle.

– Työturvallisuuden jalkautus ja läpivienti vaatii onnistuakseen johtamista ja tiimityötä. Vahvan johtamisen kautta nähdään ihan konkreettisia vaikutuksia, kuten kiireen väheneminen, asioiden sujuminen paremmin ja tehokkaammin, jopa tuottavuuden parantuminen. Se on meille valjennut tässä matkan varrella.

Lähteet: Tilastosovellus Tikku, Tapaturmavakuutuskeskus, 10.9.2020, Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, Työterveyslaitos.

Julkaistu Aromissa 2/21.

Sulje mainos Tilaa Aromi