Kespron teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset ravintolakävijät voi jakaa neljään ryhmään: käytännölliset vatsantäyttäjät, spontaanit kokeilijat, laatutietoiset nautiskelijat ja harkitsevat kotikokkaajat.

Tutkimuksessa tuli selvästi esille suomalaisen ruokakulttuurin askel eteenpäin. Ravintolapalveluiden kuluttajien tarpeet ovat monipuolistuneet ja tarjonnan on vastattava kysyntään. Ulkona syömisestä on tullut yhä arkipäiväisempää. Ihmiset hakevat kokemuksellisia piristysruiskeita erityyppisistä ravintoloista. Kahvilat, ravintolat, lounasravintolat ja ruokakojut nostavat suosiotaan. Kotiinkuljetuspalveluiden hyödyntäminen on yleistynyt sinkku­talouksilla ja nuorilla eli spontaaneihin kokeilijoihin kuuluvilla.

 

Spontaanit kokeilijat haluavat yksilöllisyyttä

Spontaanit kokeilijat ovat usein kiireisiä ja ajanpuutteen takia syövät usein ulkona. Heille hintaa tärkeämpi kriteeri on saada ulkona syömisestä elämyksiä. Kokonaisuudessaan he kuitenkin käyttävät runsaammin rahaa kuin muut henkilöprofiilit ja ovat aktiivisimpia tiedonhakijoita.

Tutkimukseen kaikista vastanneista 67 prosenttia kokee suurimpana ulkona syömisen motiiveista olevan arjen piristäminen. Hektisempi arki ja ravintolapalveluiden tarjonnan monipuolistuminen lisäävät kasvua. Ruokaa ei viitsitä valmistaa kotona, vaan siitä tehdään helpompaa syömällä ulkona ja yhdistämällä tähän samalla ystävien ja sukulaisten tapaamiset.

Helppous on asia, joka ulkona syömisessä tulee kasvamaan kategoriasta riippumatta; voit asiakkaana poiketa, tulla ja mennä.”

Pekka Terävä, Olo Group

Helppous ja palvelu tärkeitä

Hyvän hinta-laatusuhteen ja kätevän sijainnin lisäksi tärkeitä kriteereitä ulkona syömiselle ovat asioinnin helppous ja ensiluokkainen ruuan laatu. Spontaanit kokeilijat eivät kuitenkaan korosta sijainnin tärkeyttä, vaan keskittyvät ravintolan valintakriteereissä henkilökohtaiseen palveluun ja elämyksellisyyteen. Heille tärkeitä piirteitä ovat sujuvuus ja annosten muokkaaminen omia mieltymyksiä tyydyttäviksi. He ovat myös erityisen tarkkoja hygieenisyydestä ja odotustenhallinta tulee vahvasti sen rinnalla. He ärsyyntyvät, jos heille ei palvelun yhteydessä kerrota tai osata kertoa ravintolan tarjonnasta tai toimintatavoista.

Erityisruokavaliot pinnalla

Etenkin edelläkävijöiden kohdalla kulutustottumukset ovat muuttuneet verrattuna aiempiin ikäpolviin. Erityisruokavaliot ovat enemmän esillä ja annosten halutaan olevan muokattavissa mieleisiksi. Tässä profiilissa lapsiystävällisyys tulee olemaan asiakaspalvelun kohdalla entistä tärkeämpää tulevaisuudessa, kun ravintolapalveluita päivittäin tottuneiden milleniaalien ikäsiirtymä on käsillä.

Asiakaskokemus ja hyvä ruoka ovat aina ajankohtaisesti tärkeitä. Tämä pätee kaikkien henkilöprofiilien kohdalla – vastataan positiivisesti asiakkaan tarpeisiin, oli ravintolan konsepti tai sijainti mikä tahansa.

Ravintolalle ruuankuljetuspalvelut ovat myös kilpailua ihmisten rajallisesta vapaa-ajasta – tilataan ruoka kuljetuksella sen sijaan että lähdettäisiin ravintolaan.”

Sari-Helena Forsman, Ravintola Puistola, Pannu & Cantina

 

Tutkimuksessa jaoteltiin
ravintolakävijät neljään profiiliin

Käytännölliset vatsantäyttäjät (41 %)

Ulkona syömiseen ei liity intohimoja ja ruokailu merkitsee energiansaantia. Ryhmässä korostuu lounas- ja liikenneasemaruokailu. Syömisen liittäminen sosiaalisuuteen oli vähäisempää kuin muissa ryhmissä. Ryhmässä korostuvat miehet. Nuoria aikuisia ryhmässä on vähemmän muihin ryhmiin nähden.

Spontaanit kokeilijat (21 %)

Motiivi ulkona syömiseen on ajan puute. Ryhmä etsii aktiivisesti tietoa ravintolatarjonnasta. Ruuan ei tarvitse olla hintavaa ollakseen elämyksellistä. Ryhmässä korostuvat nuoret aikuiset ja ulkona syömiseen käytetään merkittävästi rahaa.

Laatutietoiset nautiskelijat (19 %)

Käyttävät eniten aikaa ja rahaa ulkona syömiseen. Heillä on korkeat laatuvaatimukset ja he seuraavat ravintola-arvioita. Ravintolat tarjoavat tälle ryhmälle paikan sosiaaliselle kanssakäymiselle. Ryhmässä korostuvat naiset (75 %) ja suurissa kaupungeissa asuvat.

Harkitsevat kotikokkaajat (19 %)

Syövät keskivertoa vähemmän ulkona. Ulkona syömisen korvaa kotona tehty ruoka ja lounaseväät. Ravintoloista haetaan paljon tietoa, sillä harvoin tapahtuvasta ulkona syömisestä halutaan hyvä kokemus. Ryhmässä korostuvat lapsiperheet, naiset ja yli 35-vuotiaat.

Lähde: Kespron laatimassa kvantitatiivisessa tutkimuksessa käsitellään suomalaisten odotuksista ravintoloille vuodelle 2020. Kyselyyn vastasi yhteensä 985 henkeä. Lisäksi tutkimuksessa tehtiin asiantuntijahaastattelut seitsemästä ulkona syömisen asiantuntijasta joihin kuuluu laaja kattaus eri ravintola-alan osaajia. Koko tutkimus ja oheismateriaalit ovat luettavissa bit.ly/2kks0Tm.

Julkaistu Aromissa 9/2019.