Maailman suurimmat kuluttajille suunnatut Grüne Woche -ruokamessut olivat kuin maailma pienoiskoossa. Berliinin messukeskus täyttyi kansainvälisten keittiöiden kulinaarisesta annista aina Kaukoidästä Lähi-idän kautta Afrikkaan ja Eurooppaan asti. Live-musiikki soi, olut ja viini virtasivat, ruoka oli monipuolista ja taatusti riittoisaa.

Järjestäjien mukaan kokonaiskävijämäärien ennakoitiin nousevan satoihin tuhansiin. Se näkyi jo messujen alkupäivinä eri maiden ja tuottajien osastoilla. Kiinnostustaso oli tapissa – ja parhaimmillaan myös menekki.

– Messut ovat olleet menestys. Pienelle yritykselle näkyvyyden saaminen on haastavaa ja tämä on hyvä tapa tutustuttaa ihmisiä ruokakulttuuriimme. Meillä on esillä myös oman alueemme lippu ja vaatteissamme alueen symboliikkaa, totesi Etelä-Virosta, Mulgin alueelta kotoisin oleva tuottaja Indrek Palu.

Monet maat olivat panostaneet paitsi pöydänantimiin, myös pukeutumiseen ja esillepanoon. Yhtenäinen värikoodi ja kulttuuriset symbolit, kuten ruotsalaisten sinikeltainen habitus ja kukkaseppeleet, norjalaisten villapaidat ja revontulet sekä Afrikan ja Lähi-idän maiden kokonaisvaltainen väri-ilottelu prameine vaatteineen, koruineen ja koristeineen, takasivat osaston näkyvyyden satatuhatpäisen ihmismassan takaa.

Petra Cvrcková ja Tatána Cvrcková.

Ruokapuolen tarjontaa oli paikka paikoin täydennetty myös muilla maan spesialiteeteilla, kuten paikallisilla käsitöillä ja erilaisilla aktiviteeteilla. Yhtäällä punottiin rannekoruja, toisaalla painettiin silkkihuiveja, jossain pyöriteltiin juustokiekkoja, kiipeiltiin puissa, luettiin lehtiä ja taottiin rautaa. Tsekin osastolla loihdittiin perinteisiä puukäsitöitä ja koruja ihastelevien katseiden – ja tsekkiläisen tyrnintuoksun alla.

– Tsekin maaseudulta ei ole ihan helppo lähteä kansainvälisille markkinoille. Tämä oli hyvä mahdollisuus esitellä maamme perinteitä ja ruokakulttuuria, tsekkiläinen tyrnintuottaja Petra Cvrcková totesi.

– Luomu on noussut isoksi trendiksi meillä ja maailmalla. Terveellisyys ja ympäristö kiinnostavat ihmisiä ja mikä voisi olla terveellisempää kuin tyrni. Se varmasti tiedetään teillä Suomessakin, hän jatkoi.

Aus Der Wildniss – Villistä luonnosta

Suomen 1 600-neliöisen messuosaston sisäänkäynnillä roikkuva kyltti johdatteli messuvieraan tuhansista metsistään ja järvistään tunnetun, villinä, arktisena, jurona ja juurevana pidetyn maan tunnelmiin. Yksi asia tuli heti selväksi: täällä ratsastetaan suomalaisen luonnon omilla superfoodeilla, jotka ovat pohjimmiltaan yhtä villejä kuin suomalainen luonto itse. Niin ajattelevat nekin, jotka eivät ole koskaan käyneet Suomessa tai tutustuneet paikalliseen ruokakulttuuriin.

– Luulen, että suomalainen ruoka on puhdasta ja maut aitoja. Siellä taidetaan syödä paljon kalaa ja perunaa, ehkä myös hirvenlihaa. Lapin osalta voisin kuvitella kalan, hirven, poron ja erilaisten metsän antimien kuuluvan perinteiseen ruokakulttuuriin. Osuinko edes lähelle? saksalainen Robert Kurt epäröi.

Bad Santan yrittäjä Kimmo Hotanen.

Suomen osaston yli 80 yritystä ja tuottajaa olivat onneksi paikalla kertomassa lisää. Kotimaan osastolla riitti hulinaa ja niin maistiaiset kuin myyntiartikkelit tekivät kauppansa. Messujen alkupäivinä hurjaa tunkua oli ainakin Lapin osastolla ja Koskenkorvaa tarjoilevassa baarissa sekä monien pientuottajien kuten turkulaisen liköörijäätelöitä valmistavalla Bad Santan osastolla.

– Kiinnostusta on ollut paljon. Se johtuu varmasti siitä, että olemme ainoa alkoholijäätelön valmistaja Suomessa ja maailmallakin vastaavia on vain muutama. Olemme vasta nuori yritys, mutta pyrimme kovaa vauhtia kansainvälisille markkinoille, ja siksi olemme myös täällä, yrittäjä Kimmo Hotanen ynnää.

Myös suomalaisen ruokakulttuurin perinteisille raaka-aineille liputettiin suurin elkein. Niin kotimainen kaura, speltti ja näkkileipä kuin villiyrtit, marjat, hillot, mehut ja peruna löivät itsensä heittämällä läpi.

– Parasta on ollut suomalainen keitetty peruna. En ole koskaan maistanut niin hyvää perunaa. Tuottaja paljasti salaisuudekseen sen, että peruna kasvaa samassa maassa muiden vihannesten kanssa, joista se ammentaa voimansa ja ominaisen makunsa, kertoi Berliinissä asuva, alun perin Hongkongista kotoisin oleva Tham Kai Li ja avasi reppunsa sisällön näytille.

Totta tosiaan: reppu täynnä suomalaista perunaa!

– Tuottaja antoi nämä meille mukaan. Syömme varmaan suomalaista perunaa koko viikon, hän nauroi.

Lapland Food Club – Lapin oma osasto

”Suomifoodien” syömistä ja ”suomidrinkkien” juomista siivitti myös kotimainen musiikki. Suomen osaston päälavalla esiintyivät viikon mittaan muun muassa Enkel, Sydänduo ja Jaakko Eino Kalevi. Aivan päälavan kupeessa sijaitsi myös Lapin oma osasto, jonka tiimoilta lappilaiset ruoka-alan toimijat olivat yhdistäneet supervoimansa ja superfoodinsa Lapland Food Club -konseptin alla. Siis minkä?

Lapin Marjojen yrittäjä Maritta Autio ja työntekijä
Marko Länsman.

– Lapland Food Club on vuonna 2017 käynnistynyt hanke, jonka tarkoituksena on koota yhden brändin alle lappilaisia elintarviketuottajia. Olemme pyrkineet kehittämään yhtenäisen tuoteperheen, joka kiteytyy Lapin marjoihin ja villiyrtteihin. Myös revontulinautaa on mukana erikoisuutena, hankkeen projektipäällikkö, rovaniemeläinen Juho Ikonen kertoo.

Lapin osaston ykköshittejä olivat messuilla Lapin Marjojen kylmäpuristetut, sokerittomat marjamehut sekä Arctic Superfoodsin energiapatukat. Villiys oli avainsana ja kovaa kauppatavaraa.

– Variksenmarja ja siitä tehty mehu ovat myös kovassa nosteessa marjan tutkittujen terveysvaikutusten tähden. Se on itse asiassa jopa tyrniä terveellisempi, Lapin Marjojen yrittäjä Maritta Autio tiesi kertoa.

Sen sijaan hilla eli lakka osoittautui monille messukävijöille tuntemattomammaksi marjaksi. Lapin Marjoilta kerrottiin, että monille ulkomaalaisille piti näyttää valokuvaa marjasta asian selventämiseksi.

Pienten yritysten paraatipaikka

Samoin kuin messujen pääyhteistyökumppanin rooli antoi Suomelle hienoisen etulyöntiaseman messujen tiimoilta, oli myös yhteinen brändi, Lapland Food Club Lapille suoranainen valttiässä. Se mahdollisti tavallista suuremman messuosaston ja paremman näkyvyyden, sekä kulujen jakautumisen tasan.

Porvoolaisen Kuura Ciderin edustaja Terhi Salomaa.

– Näin suurilla messuilla meidän kokoisemme, vielä varsin pieni yritys hukkuisi helposti massaan. Lapland Food Clubin myötä saamme olla osa kiinnostavaa kokonaisuutta ja tarjota arktisia makuja messukävijöille. Samalla tämä on myös hyvä väylä laajentaa toimintaa Saksan markkinoille, Arctic Warriorsin toimitusjohtaja Ilkka Kauppinen perusteli.

– Täällä pienet yritykset ovat vahvasti esillä ja suuret loistavat poissaolollaan. Se on hieno asia pienelle yrittäjälle ja mahdollistaa paremman näkyvyyden, Autio lisäsi.

Pienten yritysten merkitys korostui Grüne Woche -messuilla, jossa isoimmista toimijoista ei näkynyt juuri merkkiäkään. Estradi oli luovutettu pienille toimijoille kautta linjan. Oli ymmärretty, että pienten yritysten yhteistyö on ainoa tapa viedä ruokakulttuuria eteenpäin. Pohjoinen villi luonto eksoottisine elementteineen pääsi paraatipaikalle, jonne se sopi ja jonne se eittämättä kuuluu. Kuten Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton puheenjohtaja Juha Marttila messujen yhteistyökumppanuutta osuvasti perusteli:

Saksalaisporukka nauttimassa Koskenkorvaa. Meike
ja Michael Hübner, Frank ja Anke Williger, Mathias ja
Fatiy Prenz.

– Suomi haluaa valloittaa saksalaisten kuluttajien ja matkailijoiden sydämet omilla valttikorteillaan. Niitä ovat luontomme ja ruokamme tutkitusti todistettu puhtaus, vastuulliset tuotantotavat sekä innovatiiviset, huippulaadukkaat ja maukkaat ruuat ja juomat yhdistettynä ripaukseen villiä eksotiikkaa.

 

Mikä?

  • Kansainväliset Grüne Woche -ruokamessut ovat maailman suurimmat kuluttajille suunnatut alan messut.
  • Berliinissä, Saksassa 18.–27. tammikuuta.
  • Suomella 1 600 neliömetrin messuosasto, jossa esillä 8 maakuntaa ja yli 80 yritystä ja tuottajaa.
  • Lisäksi: Suomen kokkimaajoukkue valmisti ruuat 3 500 VIP-vieraalle.