Suomen merkitys ruokamaana kasvaa – yhteinen visio vie eteenpäin

Bettina Lindforsin mukaan suomalaisen ruokakulttuurin edistämiselle on nyt otollinen ilmapiiri. Sen hyödyntämiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä. Myönteisyyden ja yhteisten tavoitteiden kautta luodaan lisäarvoa ja nostetaan Suomen merkitystä ruokamaana.

Elo-säätiön toimitusjohtajana keväällä aloittanut Bettina Lindfors on edistänyt suomalaista ruoka-, juoma- ja ravintolakulttuuria erilaisissa viestintä- ja edunvalvontatehtävissä jo 15 vuoden ajan.

Viimeksi hänen vastuullaan olivat MTK 100 -juhlavuoden valtakunnalliset tapahtumat, ohjelma ja viestintä. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitossa hän vastasi myös juhlavuoden kansainvälisistä suurtapahtumista ja kongresseista sekä osallistui pohjoismaiseen edunvalvontayhteistyöhön. Olihan hänellä jo kokemusta pohjoismaisen ministerineuvoston alaisuudessa toimivan Uusi pohjoismainen ruoka II -ohjelman viestintätehtävistä Helsingissä ja Kööpenhaminassa.

– Silloin oli työkenttänä koko maailma, veimme pohjoismaista ruoka- ja juomakulttuuria niin Amerikkaan kuin Aasiaan. Myös nykyisessä tehtävässä korostuvat pohjoismaiset verkostot osana suomalaisen ruokakulttuurin edistämistyötä.

Nyt Elo-säätiössä hänen tehtävänsä on edistää suomalaista ruokakulttuuria ja tuoda esille sen erityispiirteitä kotimaassa. Työ on verkostojen johtamista.

– Tätä ei tehdä yksin, vaan yhdessä monien toimijoiden kanssa; niin julkisen hallinnon, kolmannen sektorin kuin elinkeinoelämänkin kanssa. On oltava samanaikaisesti yhdessä tekemistä ja yhteisiä visioita.

Lindforsin mukaan suuressa kuvassa yhteinen visio on olemassa. Kaikki haluavat luoda myönteistä mielikuvaa suomalaisesta ruoasta sekä ruoka- ja juomakulttuurista.

– Viime vuosien aikana on otettu kiinnostavia askelia, ja kehitys on ollut huima. Vielä tarvitaan, että hyvät tekijät, tuotteet ja palvelut tuodaan esiin yhdessä viestien ja markkinoiden. Tähän linkittyy vahvasti matkailu, hän sanoo.

Suomea kohtaan on kiinnostusta

Tutkimukset osoittavat ja mediahuomio todistaa, että Suomi on nyt kiinnostavimpia matkakohteita Euroopassa. Kansainvälisiä kongresseja ja huippukokouksia on saatu maahan aiempaa enemmän. Yhtä hyvin Ranskan presidentin vierailu kuin suurvaltajohtajien heinäkuinen tapaaminen osoittivat, että puheenaiheita syntyy ruoan ja juoman ympärillä.

– Kiinnostus Suomeen on todella suurta. Helsingin lisäksi myös muita alueita nousee, kuten Lappi, Järvi-Suomi ja muut suuremmat kaupungit. Entistä enemmän tullaan ruoan ja juoman perässä. Näiden matkailijoiden osuus lisääntyy jatkuvasti.

Ruokamatkailun yhteistä strategiaa vasta etsitään, mutta jo tällä hetkellä monet toimivat saman päämäärän eteen, kuten Visit Finland ja Food from Finland -ohjelmat, erilaiset yritykset ja vientihankkeet.

– Se on myönteisten mielikuvien luomista hyvien esimerkkien kautta. Siinä keskiössä on yhteistyö, Lindfors sanoo.

Elo-säätiön rooliksi hän näkee laajan verkostotyöskentelyn, jolla erilaiset toimijat tuodaan yhteiseen pöytään.

– Meillä on kaikki mahdollisuudet viedä Suomesta ruoka- ja juomaviestiä. Se edellyttää, että on yhteinen visio suomalaisen ruokakulttuurin ja ravintola-alan edistämisestä ja vahva käsitys siitä, minkä eteen teemme työtä.

Osaltaan mielikuvaa Suomesta vahvana ruokamaana vahvistaa viime vuosina voimistunut ravintola-alan kansainvälistyminen. Samaan aikaan, kun maailman suurimmat pikaruokaketjut rantautuvat Suomeen, täältä lähtee ravintoloitsijoita maailmalle.

– Osa osaamisvientiä ovat hyvät ja laadukkaat raaka-aineet ja tuotteet. Meillä on myös palvelukokonaisuuksia, joilla voidaan lisätä kiinnostusta Suomea kohtaan. Luonto, sesongit, hiljaisuus ja upeat kansallispuistot ovat asioita, joita arvostetaan.

Lindforsin mukaan Suomessa on vahvistunut erityisesti alueellinen matkailuyhteistyö.

– Meillä on hyviä pienempiäkin matkailuyrityksiä, jotka ovat ylpeitä luonnon keskellä toimimisestaan, kuten suoramyyntitiloja.

Kestävää gastronomiaa ei voi sivuuttaa

Myönteiseen ilmapiiriin vaikuttaa paljon Lindforsin mukaan puhe kestävästä gastronomiasta ja matkailusta. Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden merkitys korostuu kaikessa.

– Kestävä gastronomia läpileikkaa kaikkea meidän toimintaa ja näkyy kaikissa kumppanuuksissa, sitä ei voi ruokaketjussa enää sivuuttaa. Sen pitää myös näkyä konkreettisina toimenpiteinä, ja olla osa jokapäiväistä työtä ja kommunikointia.

Elo-säätiön tehtäviin kuuluu ravintola-alan arvostuksen edistäminen ja siihen liittyvänä viestintätoimenpiteenä Vuoden Kokki- ja Vuoden Tarjoilija -kilpailujen järjestäminen. Kestävä gastronomia näkyy myös kilpailutehtävissä.

Säätiö vastaa myös Suomen osallistumisesta kokkien Bocuse d’Or -maailmanmestaruuskilpailuihin. Tavoitteena on saada vuonna 2022 järjestettävä kilpailu Suomeen. Viimeksi Euroopan osakilpailun nelosvoitto tuli Pohjoismaihin, Suomi oli neljäs.

– Pohjoismainen ruokakulttuuri on todella vahvaa, ja ollut kilpailutoiminnassa viime vuodet kärkisijoilla maailmanlaajuisesti. Monet kokit ja keittiömestarit ovat jo maailmalla viemässä tätä viestiä eteenpäin, Lindfors sanoo.

Hän tavoittelee kilpailuille aiempaa suurempia yleisöjä.

– Kilpailutoiminta on ammattilaisten yhteistyötä, jota on edistämässä paljon yrityksiä ja yhteisöjä. Jatkossa liikutaan kohti kuluttajarajapintaa, jolla luodaan suurempaa näkyvyyttä ja mielenkiintoa ravintola-alaa kohtaan, Lindfors suunnittelee.

Elo-säätiöllä on yhteistyösopimus Helsingin Messukeskuksen kanssa seuraavien vuosien kilpailujen järjestämisestä. Ensi vuonna Vuoden Kokki- ja Vuoden Tarjoilija -suomenmestaruudet kilpaillaan Kevätmessujen yhteydessä, seuraavana vuonna Gastro Helsinki -tapahtumassa. Toinen uusi pääkumppani kilpailujen järjestämisessä on Viking Line.

Ensi vuoden huippukohta kilpailujen osalta on maailman Bocuse d’Or -finaali Lyonissa tammikuun lopulla. Suomea edustaa Ismo Sipeläinen assistenttinaan Johan Kurkela. Uusi kilpailukausi alkaa Suomen Bocuse d’Or -karsinnoilla kirjamessujen viini- ja ruokatapahtumassa. Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija valitaan huhtikuussa Kevätmessuilla.

Lindfors näkee kilpailutapahtumat mahdollisuutena tuoda Suomeen ruoka- ja ravintola-alan vaikuttajia ja mediaa.

– Samalla on mahdollisuus kertoa laajemminkin suomalaisesta ruokakulttuurista ja myös matkailuasioista.

Sairaalaruoka pitäisi nostaa puheenaiheeksi

Elo-säätiöön tulee maailmalta paljon suomalaiseen kouluruokailuun liittyviä yhteydenottoja. Niissä halutaan tietää, mikä tekee suomalaisesta kouluruokailusta niin hienon asian, ja miten se vaikuttaa lasten oppimiseen ja yhteiskunnan kehitykseen.

Tänä vuonna, kun suomalainen kouluruokailu täyttää 70 vuotta, säätiö on järjestämässä aiheesta pohjoismaista huippuseminaaria. Se pidetään 10. joulukuuta Hanasaaressa Helsingissä.

– Syksyn aikana olemme käyneet muiden suomalaisten toimijoiden kanssa Kööpenhaminassa esittelemässä kouluruokailua ja opetussuunnitelmaa, jonka osaksi tulee suomalainen ruokakasvatus.

Lindforsin mukaan suomalaiset ovat vahvoja ennen kaikkea ruokakasvatuksessa, joka nykyisin on osallistavaa.

– Lasten ja nuorten ruokataju ja -ilo edistää kokonaisuutena suomalaista ruokakulttuuria ja koko ruokatuotannon ja elintarvikeketjun arvostusta. Samalla se lisää kiinnostusta alan ammatteihin, hän sanoo.Tällä hetkellä puhutaan paljon alan arvostuksen nostamisesta nimenomaan Suomessa. Siihen liittyvät kotimainen ruokatuotanto ja se, mitä tapahtuu suomalaisten arjessa yhteisen ruokapöydän äärellä. Yhteiset ruokahetket ovat Lindforsin mielestä tärkeä osa kulttuurityötä ja -kasvatusta.

– Meillä on vahvoja ruokaperinteitä, jotka antavat hyvän pohjan, ravitsemussuositukset ja vahva julkinen ruokapalvelu. Ne alustavat keskustelua ruokailun vaikutuksesta ja suomalaisesta ruokakulttuurista. Ruoas­ta voi aina puhua, iästä tai taustasta riippumatta. Siihen liittyy aina kokemuksia ja nautintoja.

Yhdessä syömisen puolesta puhuminen näkyy esimerkiksi vanhuspalveluissa, mutta Lindfors on huomannut, että sairaaloissa tarjottavasta ruoasta Suomessa ei vielä puhuta niin paljon kuin muissa Pohjoismaissa.

– Norjassa ja Tanskassa kehitetään vahvasti siihen liittyvää makua ja nautintoa. Täälläkin asiaa voisi nostaa keskusteluun enemmän.

Elo-säätiö muuttaa Haagaan

Elo-säätiön toimisto muuttaa lokakuun aikana Sörnäisten tukkutorialueelta Haaga-Helian pääkampukselle Haagaan.

– Oppilaitosyhteistyö on todella tärkeää, ja meillä on siinä monta hyvää kumppania. Toimiston on hyvä olla osana elävää kampusta, jolla kohtaavat nuoret ja opettajat, ja on paljon kansainvälistä toimintaa, Lindfors sanoo.