Suomen parasta kouluruokaa

Kotkalaisen Ruonalan koulun oppilaat voivat olla tyytyväisiä, sillä he saavat maan parasta kouluruokaa.  Se tulee Kymijoen Ravintopalvelut Oy:n suurimmasta valmistuskeittiöstä Kapyysista.

Kolmatta kertaa järjestetyn Kouluruokakilpailun voiton vei tänä keväänä Ruonalan koulu ja Kymijoen Ravintopalvelut. Joukkueeseen kuuluivat Jaana Huuhka, Lenni Marttila ja Susanna Olkkonen. Heistä Huuhka on kisan konkari, sillä hän on ollut mukana joka kerta.

– Voitto on ollut lähellä muinakin vuosina, sillä olemme jääneet voittajasta enimmillään puoli pistettä. Kisa on ollut joka kerta mukava kokemus, ja hienoa huomata miten kisa on kehittynyt koko ajan suurin harppauksin.

Kolmikko aloitti suunnittelun loppukesästä, ja kokonaisuus muotoutui nopeasti. Pohjana käytettiin Kapyysin reseptejä.

– Suunnittelu lähti luonnollisesti siitä, millainen ruoka maistuu lapsille. Annosten piti olla myös sellaisia, että ne voidaan toteuttaa suuressakin mittakaavassa eli mitä voimme tehdä myös omassa firmassamme, Huuhka kertoo.

Vaikka voitto meni Ruonalan koulun nimiin, työskentelee ainoastaan Olkkonen siellä. Huuhka toimii Kymijoen Ravintopalveluiden suurimmassa valmistuskeittiössä Kapyysissa tuotekehittäjänä ja Marttila kokkina.

Koululaisten makuraati

Kapyysissa valmistuu lounas myös 23:een muuhun Kotkan alueen kouluun, joten palkitusta ruoasta pääsevät nauttimaan myös muut koululaiset. Käytössä on 12 viikon kiertävä lista, johon voidaan kuitenkin tarvittaessa tehdä muutoksia sen ollessa jo käytössä.

– Kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaitamme. Käymme palautteita läpi lähes viikoittain. Lisäksi järjestämme kaksi kertaa vuodessa makuraadin valituissa kouluissa. Silloin tuotekehittäjät jakautuvat sekä ylä- että ala-asteen oppilaiden joukkoon kuulemaan mitä mieltä he ovat kouluruoasta. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun valikoimaan on tullut uusia tuotteita, kertoo tuotantopäällikkö Jyrki Karppinen.

Kaikkia toiveita ei voida täyttää, sillä kyseessä ei ole Hermannin herkkubaari, vaan ruoissa pitää ottaa huomioon ravitsemuksellisuus, ruokakasvatus js käytössä oleva rahamäärä. Hampurilaisia tai pizzaa ei ole siis luvassa päivittäin, vaikka niin toivottaisiinkin. Koululaiset ovat kuitenkin innostuneet perinteisemmistä ruoista, kuten esimerkiksi makaronilaatikosta, lihapullista, puuroista ja pinaattiletuista. He ovat toivoneet jopa kuoriperunoita. Koulun päättäjäispäivän ruoasta oppilaat saavat kuitenkin itse päättää.

– Kysyimme nyt kolmatta kertaa sähköisesti mitä oppilaat haluavat syödä kevään viimeisenä koulupäivänä. Valinta osui toistamiseen hampurilaiseen. Kerran on ollut tortilloja.

Itse koottu salaatti suositumpaa

Kouluissa on tarjolla päivittäin kaksi vaihtoehtoa, joista toinen on kasvis. Sen syömistä ei ole rajoitettu, vaan kuka tahansa voi halutessaan ottaa kasvisruokaa.

– Kesti nelisen vuotta, ennen kuin oppilaat alkoivat arvostaa sitä, että tarjolla on useampi vaihtoehto. Sitä ennen moni sanoi, ettei miksei voisi olla vain yksi hyvä vaihtoehto. Sitten kun oli vain yksi, niin kaivattiin lisää.

Toimintaa kehitetään koko ajan. Yksi muutos on ollut siirtyminen valmiista salaateista erillisiin komponentteihin. Näin oppilaat voivat itse koota haluamansa salaatin. Menekki nousi heti 30 prosenttia, luku toki tasaantui hieman alkuhuuman jälkeen.

– Esimerkiksi herne saattoi olla syy, miksei lapsi ottanut valmista salaattia. Sen sijaan erikseen tarjottuna se on osoittautunut suosikiksi. Toinen on maissi. Pyrimme noudattamaan salaattipöydässä kausiajattelua. Toisaalta erittäin suosittua porkkanaraastetta saa ympäri vuoden, eikä hintakaan juuri eroa. Ainoastaan alkuperämaa muuttuu. Valinnat pyritään aina tekemään niin, etteivät tuotteet päädy biojäteastiaan, Karppinen kertoo.

Sekä Karppinen että Huuhka ovat iloisia siitä, että Kotkan alueella arvostetaan edelleen hyvää ja laadukasta ruokaa, vaikka määrärahat ovat tiukilla. Taso on silti pystytty pitämään. Sen sijaan heitä huolestuttaa aika, joka kouluissa on varattu ruokailua varten. Se on ongelma myös Kotkassa.

– Oppilaiden pitäisi 15–20 minuutissa hakea ruoka, syödä ja palauttaa astiat. Tämä saattaa ahdistaa etenkin lapsia, jotka ovat hitaampia syömään. Asia vaikuttaa myös siihen, mitä lautaselle valitaan. Esimerkiksi salaatti on selkeästi hitaampaa syötävää.

Malliannosta noudatetaan

On aika vierailla koulussa, jossa virallisesti nautitaan Suomen parasta kouluruokaa. Seitsemisen kilometriä Kotkan keskustasta sijaitsevan Ruonalan koulun asiakaskunta on moninaista. Oppilaista 30 prosenttia on maahanmuuttajia, mikä huomioidaan muun muassa ruoan raaka-aineista kerrottaessa. Ruokailemassa käy päivittäin 220 koululaista ja 50 esikoululaista.

– Asiakaspaikkoja on 80, joten luokat tulevat muutama kerrallaan opettajan johdolla syömään. Ruokailulle on onneksi varattu kolme tuntia eli porrastamalla pystymme välttämään pitkät jonot ja ruokailuhetki sujuu muutenkin rauhallisesti, Olkkonen kertoo.

Pienimmät ruokailijat haluavat tehdä kaiken oikein ja oppia, joten heidän vuorollaan kaikki sujuu rauhallisesti. Koulun vanhimmilla eli viidesluokkalaisilla on sen sijaan kiire välitunnille ja meno muutenkin vauhdikkaampaa.

– Teen päivittäin linjaston päähän malliannokset molemmista vaihtoehdoista, jotta oppilaat näkevät, mitä heidän tulisi lautaselleen ottaa. Varsinkin pienimmät noudattavat sitä niin hyvin, etten voi enää taiteilla esimerkiksi hymynaamaa puuron päälle, sillä muuten kaikki tekevät sen, eikä jono liiku.

Lautasmalli kunniaan

Esimerkki vaikuttaa etenkin vanhempien oppilaiden syömiseen. Malliannoksen sijaan valintoja peilataan kavereista. Jos hyvä ystävä jättää esimerkiksi näkkileivän väliin, saattaa omakin leipä jäädä ottamatta. Myös kasvisruokaa innostutaan yleensä maistamaan, jos kaverikin sitä ottaa.

Yhä nuoremmat oppilaat alkavat myös tarkkailla annoskokoaan ja sitä mitä syövät. Tätä on havaittavissa etenkin tytöissä. Olkkonen pyrkii juttelemaan oppilaan kanssa, jos havaitsee tällaista toimintaa. Jos tilanne ei korjaannu, hän ilmoittaa asiasta terveydenhoitajalle.

– Kannustan oppilaita noudattamaan lautasmallia ja täyttämään vatsansa herkkujen sijasta ravitsevalla kouluruoalla. Viime joulujuhlan esityksessäkin kerrottiin, että Susanna on opettanut, että pitää syödä kasviksia.

Ylijäänyttä ruokaa ostetaan kotiin

Laatikkoruoat, kastikkeet ja keitot tulevat vielä tällä hetkellä Ruonalan keittiöön Kapyysista lämpimänä, mutta syksystä alkaen kylmänä. Aamun kuljetuksessa tulee ruokien lisäksi seuraavan päivän lisukkeet, kuten peruna, riisi ja pasta. Ne Olkkonen valmistaa omassa keit­tiössä. Lihapullien kaltaiset kappaletavarat tulevat edellisen päivän kuormassa, sillä nekin lämmitetään koulun keittiössä.

Olkkonen pyörittää oppilasravintolaa yksin. Hänen vastuullaan on esille laiton lisäksi yleisestä siisteydestä huolehtiminen ja tilausten tekeminen. Salin puolella touhutessa Olkkosella on aikaa jutella lasten kanssa ja kysellä, miten ruoka maistuu.

– Seuraan menekkiä ja merkitsen tiedot päivittäin ylös. Kerään myös aktiivisesti palautetta etenkin uusista tuotteista ja laitan viestiä keskuskeittiöön. Koulumme oppilaat ovat todella kohteliaita ja syövät hyvin. Heitä ei ole vaikea saada syömään, vaikka meillä ei pakoteta siihen ketään.

Jos jotain kuitenkin jää yli, on henkilökunnalla ollut jo muutaman vuoden mahdollisuus ostaa ruokaa mukaan. Litran purkin saa täyttää millä haluaa kolmella eurolla. Moni onkin hyödyntänyt mahdollisuutta.

Juhla-ateria voiton kunniaksi

Kouluruokakilpailun voiton kunniaksi koulu sai Kotkan kaupungilta määrärahan, jonka se sai käyttää toukokuisena perjantaina tarjottuun juhla-ateriaan. Tällöin keittiössä hääri Olkkosen lisäksi myös Huuhka ja Marttila. Tarjolla oli salaattia, paneroitu kanapihvi, perunamuusia ja mangokastiketta. Valikoimassa oli myös kasvispihvi. Jälkiruokana oli mansikkasmoothie.

– On kiva, että Jaana ja Lennikin pääsivät keskuskeittiön puolelta katsomaan tätä kouluruokatouhua, Olkkonen iloitsee.

Kymijoen Ravintopalvelut Oy

• Perustettu 2004. Suomen ensimmäinen julkisomisteinen ruokapalveluita tuottava osakeyhtiö. Omistajina Kotkan kaupunki ja Carea (Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä).

• Työllistää 150 henkilöä.

• Vaikuttaa Kymenlaakson alueella. Suurin valmistuskeittiö

Kapyysi aloitti toimintansa Kotkassa vuonna 2010.

• Kapyysissa valmistuu 14 500 annosta päivittäin.

• Ruokia tehdään muun muassa ohjelmoiduilla padoilla, jonka

avulla voidaan varmistaa tasalaatuisuus. Näin myös jäljitettävyys paranee.

• Tekee tiivistä yhteistyötä elintarviketeollisuuden ja laitetoimittajien kanssa.

• Yritys kannustaa henkilöstöään kouluttautumaan. Esimerkiksi keskuskeittiöön siirryttäessä 27 aiemmin keittäjä-nimikkeellä työskennellyttä opiskeli kokiksi. Vanhimmat olivat jo lähellä eläkeikää.