Suomi rakastaa vaaleaa paahtoa

Suomessa juodaan eniten kahvia maailmassa, eikä missään muualla nautita vaaleapaahtoista kahvia niin paljon kuin meillä. Vaalean paahdon aromit miellyttävät sekä huoltoasemasumpin ystävää että kahvihifistelijää.

Ulla Suoraniemi työskentelee suomalaisen kahvinkulutuksen näköalapaikalla. Paulig Professionalin training manager kouluttaa ammattilaisia optimaalisen kahvilaelämyksen saavuttamiseen. Suoraniemi luetteelee lopputulokseen vaikuttavia tekijöitä: ilmankosteus, jauhatuskarkeus, veden lämpötila ja kovuus, alkuperämaa ja paahtoaste.

– Suomessa vaalea paahto on edelleen selvästi suositumpi kuin tumma paahto. Kaikkialla muualla, länsinaapurimme mukaan lukien, makutottumukset ovat huomattavasti tummemmat. Olemme maailmanmestareita: juomme eniten kahvia ja vaaleinta sellaista.

 Suoraniemi selittää vaaleapaahtoisen kahvin suosiota osin tottumuksella, mutta asiaan vaikuttaa myös suomalainen pehmeä, hyvänmakuinen kraanavesi. Suodatinkahvikupillisesta 98 prosenttia on vettä, joten veden ominaisuuksilla on merkitystä siinä missä kahvillakin. Kovaan veteen uutettuna vaaleapaahtoinen kahvi ei maistu hyvältä.

Vaalea paahto on suosituin valinta paitsi tavallisten kulutta­jien, myös kahviasiantuntijoiden parissa. Suoraniemi kertoo, että vaaleat espressot puhuttavat trenditietoisissa kahvipiireissä tällä hetkellä selvästi eniten.

– Kun papuja ei paahdeta pitkään vaan jätetään vaaleaksi, kahvin ominaismaut pääsevät oikeuksiinsa. Kukkaisuutta, hedelmäisyyttä ja marjaisuutta ei tummista paahdoista juuri havaitse, vaan paahteisuus ja suklaisuus dominoivat. Vaaleissa paahdoissa kahvin alkuperä korostuu.

Maito imartelee tummaa paahtoa

Vaaleapaahtoisesta kahvista ei kuitenkaan tule välttämättä parasta maitokahvia, sillä kahvin hapokkuus on sitä korkeampi, mitä vaaleampi paahtoaste on. Useimmat suomalaiset nauttivat kuitenkin kahvinsa tilkalla maitoa.

– Hyvä nyrkkisääntö on, että mitä vaaleampi paahto, sitä huonommin se soveltuu maidon kanssa. Tummemmat paahdot sopivat paremmin maidon kanssa; lopputuloksesta tulee parhaimmillaan samettisen maitosuklainen.

Suoraniemen mukaan tummat paahdot ovat tasaisesti kasvattaneet suosiotaan viime vuosina, vaikkeivät vielä uhkaakaan vaalean paahdon asemaa.

– Tummemmat paahdot on oikea valinta esimerkiksi kahvipöytään, jossa on paljon erilaisia tarjottavia. Joku oikein herkkäarominen kukkainen vaalea paahto häviää nopeasti vahvoille mauille, ja asiakkaalle saattaa tulla sellainen mielikuva, että onpa laihaa kahvia.

Suoraniemen mukaan kahvin paahtoaste kannattaakin valita tilanteen mukaan, ja ihanteellisinta olisi, jos kahvilassa olisi tarjolla sekä tummaa että vaaleaa paahtoa.

– Jos perustaisin itse kahvilan, ottaisin valikoimiin tumman ja vaalean suodatinkahvin, ja lisäksi kaksi eri paahtoasteen espressoa. Ihmisten kulutuskäyttäytymistä koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että vaikka ihminen kotona keittäisikin vaaleapaahtoista kahvia, hän saattaa hyvin haluta kahvilassa jotain aivan muuta. Kyse on varmasti pitkälti siitä, miten asiakaspalvelija osaa myydä ja suositella erilaisia vaihtoehtoja.

Suoraniemi kehittelee unelmien kahvila -skenaariotaan eteenpäin: vaaleapaahtoista espressoa myytäisiin niille asiakkaille, jotka nauttivat espressonsa ilman maitoa, kun taas maitokahvijuomia varten valikoimassa olisi runsaskofeiinista, tuhtia ja karvasta robustaa sisältävää tummapaahtoista espressoa. 

– Espressopuolella myydyimmät kahvijuomat ovat kuitenkin runsaasti maitoa sisältäviä latteja ja cappuccinoja, joten pelkällä vaaleapaahtoisella espressolla ei tahdo pärjätä.