Syödään yhdessä -teemavuoden anti: Ruisleipä, Mustikkapiirakkapäivä ja innostus paikalliseen tekemiseen

Kansallisruoka ja Illallinen taivaan alla siivittivät suomalaiset juhlimaan satavuotiasta kotimaataan syömällä yhdessä. Elo-säätiön voimanponnistus sai aikaan paljon maukkaita tekoja ja puhetta ruoasta.

Elo-säätiön johtaja Seija Kurunmäki huoahtaa satavuotiaan Suomen syntymäpäivän alla: juhlan kunniaksi luotu Syödään yhdessä -projekti on viety kunnialla päätökseen.

Teema aktivoi satoja tuhansia ihmisiä mukaan syömään, eikä kaikista vaikutuksista ole edes dokumentoitua tietoa.

– Saimme lentävän lähdön, kun ajoitimme heti vuoden alkuun kansallisruokakilpailun tulosten julkistuksen. Siitä tuli valtavan suosittu puheenaihe, ja yksi gradukin valmistuu aiheesta vielä tänä talvena. Kansallisruokaprojekti oli kaikin tavoin onnekas lähtö juhlavuoteen, sillä se alleviivasi, että tavallinen suomalainen ruoka on arvostettavaa.

Elo-säätiön ennen juhlavuotta teettämässä tutkimuksessa selvisi tylyjä asioita: yhdessä syömisessä suomalaiset ovat Euroopan huonoimpia. Kuitenkin 85 prosenttia vastaajista halusi syödä enemmän yhdessä.

– Strateginen päätöksemme oli, että teemme kaikkemme madaltaaksemme kynnystä syödä yhdessä. On ok tarjota vieraille makaronilaatikkoa – kaikki ruoka on ruokakulttuuria, Kurunmäki toteaa.

Avoimen koodin juhlavuosiEnsimmäinen asia, joka onnistui. Elo-säätiö lähti liikkeelle aikaisin ja avoimella lähdekoodilla: kaikki mukaan!

– Onnistumisen kannalta tärkeintä oli, että saimme ajoissa päätöksen hankkeen toteutumisesta ja kävimme sen myötä hyvin varhaisessa vaiheessa läpi mahdollisia kumppaneita.

Toinen onnekas päätös oli lyöttäytyä yhteen MTK:n kanssa.

– Pääyhteistyökumppaniksemme tuli MTK, jolla oli myös satavuotisjuhlat tänä vuonna. Näin saimme riittävän volyymin, Kurunmäki kuvailee.

Seuraavaksi mukaan pyydettiin yli satavuotiaita brändejä, joista mukaan lähtivät Alko, Atria, Fazer, Finlayson, Fiskars, Paulig ja Valio. Hankkeelle oli tärkeää, että isot yritykset sitoutuivat siihen heti alkuvaiheessa. Näin syntyi vahva selkäranka ja toisaalta yrityksillä oli aikaa tehdä omia suunnitelmia.

– Esimerkiksi Valio teki Yhdessä pöydässä -projektin, joka saanee jatkoa juhlavuoden jälkeenkin. Fazer Food Services on osallistunut Kuudennen päivän bileisiin eri henkilöstöravintoloissaan.

Epäkaupallisempi ideointi tapahtui työpajoissa, joista nousivat niin joka kuun kuudenteen päivään ajoittuneet bileet kuin pääjuhlaideakin.

– Syödään yhdessä -hankkeen pääjuhla toteutettiin isolla yhteistyöfoorumilla teemalla Maailman suurimmat kyläjuhlat elokuun viimeisenä viikonloppuna eri puolilla Suomea ja ympäri maailman, missä se kulki nimellä Finnish your dinner, Kurunmäki kertoo.

Sata päivää ennen itsenäisyyspäivää, 26. elokuuta, Syödään yhdessä -kumppaniverkosto halusi toteuttaa mahdollisimman paljon erilaisia tapahtumia. Niin pääjuhlan kuin muunkin ohjelman osalta Kurunmäki on tyytyväinen: ohjelma kuukausiteemoineen ja 6. päivän bileineen valmistui hyvissä ajoin syksyllä 2016.Järjestöt lähtivät mukaan

Korvaamatonta vetoapua

Elo-säätiö sai mukaan ilmoittautuneilta järjestöiltä, joista etenkin Martat sekä Maa- ja kotitalousnaiset veivät Syödään yhdessä -teemaa ihan tavallisiin ruokapöytiin.

– Saimme mukaan monia järjestöjä ja niiden myötä erilaisia näkökulmia. Esimerkiksi marraskuun kuudennen päivän peijaisista käytiin ensimmäiset keskustelut tosi varhaisessa vaiheessa, ja saimme Metsästäjäliiton mukaan.

Kurunmäkeä ilahduttaa, että sosiaaliset innovaatiot ovat vihdoin ruokakulttuurin ydintä.

– Meillä on ennen puhuttu ruoasta teknisesti – mitä se sisältää – tänä vuonna on muistutettu, että kun puhutaan ruoasta, puhutaan yhdessä syömisestä.

Kurunmäki huomauttaa, että sama ilmiö näkyy muun muassa Vuoden keittiöteko -palkituissa: Vantaan kaupungin hävikkiruokaprojekti Yhteinen pöytä ja Finnairin kouluruokaprojekti perustuvat sosiaalisuuteen.

– Teimme viisaan ratkaisun, kun pyysimme biletohtori Antti Maunun mukaan. Hän on sparrannut meitä yhteisöllisyyden näkökulmasta ja sitä kautta saimme juomakulttuurinkin mukaan. ”Mennään yhdessä oluelle” on yksi tärkeä yhteisöllisyyden muoto Suomessa, Kurunmäki sanoo.

Yhteisöllisen ajattelun sydän, se asuu Elo-säätiössä. Kurunmäki suitsuttaa täydellistä kumppaniaan projektin rakentamisessa.

Sini Garamin sydän sykkii yhteisöllisyydelle!

Mitä jäi käteen?

Pelkästään Sata ennen satasta -juhlaviikonloppuun ilmoitettiin sata tapahtumaa, ja lisäksi monet yhteisöt juhlivat epävirallisesti omin voimin kattamalla yhteisen pöydän esimerkiksi taloyhtiön pihalle tai rantalaiturille.

Koko vuoden aikana tapahtumia oli tuhansia, ja jokainen niistä houkutteli juhliin mukaan uusia suomalaisia. Yksinkertaisimmillaan Syödään yhdessä -teemaa pääsi toteuttamaan noudattamalla slogania ”Kutsu tai tule kutsutuksi”.

– Monet hiljaisemmatkin kansalaiset ovat päässeet tapahtumien piiriin, koska sattuvat olemaan jonkun aktiivin lähellä, Kurunmäki summaa.

– Jälkikäteen tarkastellen harmittamaan jää se, että yhdessäsyömisen mahdollistamisen ammattilaisia, ravintoloita, ei saatu riittävästi mukaan. Muutama valtakunnallinen ketju otti Syödään yhdessä -teemoja omakseen ja heidän kanssaan jatketaan ensi vuonna.

Kurunmäkeä ilahduttaa, että kansallisruokaehdokkaisiin pohjautuneen pizzapäivän nappasi Kotipizza.

6. marraskuuta jopa Elo-säätiön hallitus nautti kotipizzat. ABC-ketju innostui luomupuuron ME-yrityksestä. Pro Luomun koordinoima maailmanennätys toteutui 6. syyskuuta. Silloin kirjattiin syödyksi noin 400 000 luomupuuroannosta.

– Lounasruokailussa Suomi 100 ja Syödään yhdessä on näkynyt monessa paikassa. Kumppaneinamme ovat olleet Kanresta ja Fazer Food Service sekä Leijona Catering, jonka myötä teemakuukaudet ovat olleet käytössä armeijassa. Myös Unicafé innostui yhdessä syömisen teemoista. Koulut ovat tietenkin osallistuneet parhaan kykynsä mukaan, onhan Suomi 100 tarjonnut hienon mahdollisuuden ilmiöoppimiseen. Myös 4H-järjestön Safkasynttärit ovat levittäneet yhdessä syömisen ilosanomaa lapsille.

Parhaat hetket paikallisia

Seija Kurunmäki toteaa nauttineensa Syödään yhdessä -teemasta parhaalla mahdollisella tavalla: syömällä yhdessä kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa sydämensä kyllyydestä.

– Jos joskus voi tehdä unelmaduunia, tämä on ollut sitä!

Huippukohdiksi hän nimeää muun muassa elokuisen Illallisen taivaan alla – se kasvoi spontaanisti wau-ilmiöksi!

– Kesällä olin kotipaikkakunnallani Alajärvellä Aalto-tapahtumassa, jossa söimme nuorisoseurantalolla aarioita kuunnellen. Se oli yksi huippuhetki, ja siihen vaikutti tietysti se, että kun on henkilökohtainen tatsi mukana, se menee tunteisiin. Myös Villiruokafestarit Ilomantsissa mökkipaikkakunnalla oli hieno kokemus, Kurunmäki muistelee henkilökohtaisia huippuhetkiään.

Parhaat hetket olivat varmasti monelle paikallisia.

– Niin tärkeitä kuin huippukokit ovatkin, pitäisi enemmän uskoa paikalliseen tekemiseen. Hyvä esimerkki oli Fiskarsin Syödään yhdessä -illallinen, jonka toteuttivat Raaseporin keittiömestarit, Kurunmäki sanoo.

Myös ennätyssuuri Elo-gaala Vanhalla ylioppilastalolla lokakuun lopussa oli ”nostattava”.

Syödäänkö yhdessä jatkossakin?

Loppuvuodesta Syödään yhdessä ja Hyvää Suomesta -merkki yhdistävät viestinsä.

– Nyt kun huippukausi juhlavuodesta on edessä, päävastuu yhdessä syömisestä siirtyy Hyvää Suomesta -merkille, joka kampanjoi teemalla Syödään yhdessä suomalaista.

Juhlinta siirtyy koteihin, ja itsenäisyyspäivää varten Vuoden kokit ovat suunnitelleet sapakset, joiden ideoin­nissa käytettiin tietysti vuoden menestystarinaa, kansallisruokia. Itsenäisyyden aatto ja viikonloppu on myös ravintoloitten Syödään yhdessä -sesonkiaika.

– Yritämme saada itsenäisyyspäivän aatosta yhteisen ruokajuhlan, olemmehan aattokansaa. Toivon, että ravintoloiden itsenäisyyspäiväjuhlista tulee uusi perinne. Tutkimuksenkin mukaan ihmiset kaipaavat lisää rentoa yhdessäoloa ravintolassa ruoan, juoman ja ystävien kanssa. Juhlavuoden projekti päättyy vuodenvaihteeseen. Elo-säätiö toivoo, että muun muassa kansallisruokaprojektille löytyy jatkoa. Kurunmäkeä ilahduttaa, että joistakin ideoista syntyy uusi perinne.

– Esimerkiksi Mustikkapiirakkapäivä ja Peijaiset varmasti jatkuvat!

Kurunmäki kiittelee nyt saatua kokemusta public-private-yhteistyöhankkeesta.

– Tässä on pitänyt ymmärtää molempia puolia. Tulemme tutkimaan, miten voidaan vielä enemmän tehdä näitä kuvioita. Myönteistä on myös se, että kun teimme kerrankin kampanjan kuluttajille, saimme paljon uusia yhteistyökumppaneita ja säätiölle tunnettuutta sen kymmenennen toimintavuoden alla, Kurunmäki sanoo.

Elo-säätiö palaa juhlien jälkeen perustehtäväänsä.

– Meillä on jatkossa entistä enemmän fokus kilpailutoiminnassa, koska se on niin tärkeä osa ruokamatkailun edistämistä, Kurunmäki toteaa.

Marraskuussa säätiö järjesti Suomen seuraavan Bocuse d’Or -edustajan karsinnan ja keskittyy sen jälkeen vielä pidemmälle menevään projektiin: Suomi haluaa järjestettäväkseen vuoden 2020 Bocuse d’Or Europe -kilpailun.

Elo-säätiön johtaja Seija Kurunmäki kiersi Suomea syömässä.
Elo-säätiön johtaja Seija Kurunmäki kiersi Suomea syömässä.
Luomupuuroa syötiin ennätyspäivänä 400 000 annosta.
Luomupuuroa syötiin ennätyspäivänä 400 000 annosta.
Mustikkapiirakkapäivää vietetään myös ensi vuonna.
Mustikkapiirakkapäivää vietetään myös ensi vuonna.

Monet hiljaisemmatkin kansalaiset ovat päässeet tapahtumien piiriin.”