Paahdettua kahvia käytetään vuodessa noin kymmenen kiloa asukasta kohden, mutta kulutustavoissa on tapahtunut muutos.

– Kahvia juodaan kodin ulkopuolella enemmän kuin aikaisemmin. Uusia kahviloita avataan jatkuvasti, ja asiakkaat osaavat vaatia laatua ja monipuolisuutta. Enää ei riitä, että kahvi odottaa lasikannussa ottajaansa. Asiakkaat haluavat kuulla tarinoita muun muassa alkuperästä ja prosessointimenetelmistä, sanoo Paulig Barista -instituutin kouluttaja Karin Stenbäck.

Suomessa on aina juotu vaaleapaahtoista kahvia, kun muualla kuppiin on valittu etupäässä tummapaahtoista. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä suomalaiset ovat pari vuotta sitten alkaneet siirtyä tummempaan kahviin, kun muu maailma on siirtymässä vaaleampiin paahtoihin.

– Kentältä on tullut viimeisen puolentoista vuoden aikana viestiä, että tummapaahtoisen kahvin menekki horeca-puolella kasvaa koko ajan. Yhä useammassa paikassa on tarjolla sekä vaaleampaa että tummempaa paahtoa, jotta asiakas voi valita itselleen mieluisamman, kertoo Meiran barista Lasse Vidman.

Matkustelun lisääntyminen on yksi syy muuttuneisiin makutottumuksiin. Moni ajattelee myös, että tummaksi paahtaminen tekee kahvista terveellisempää tai vatsaystävällisempää.

– Tästä ei ole kuitenkaan tieteellistä näyttöä. Kahvia valittaessa on hyvä myös muistaa, että tumma maistuu helposti pelkältä paahdolta, kun taas vaaleapaahtoisessa kahvin luonnolliset maut tulevat paremmin esiin, muistuttaa Johan & Nyströmin maajohtaja Lari Salomaa.

Vastuullisuus näkyy kahvivalinnoissa

Kuluttajat peräänkuuluttavat tällä hetkellä kahvivalinnoissaan vastuullisuutta, joka on noussut yhdeksi tärkeimmistä valintakriteereistä. Asiaa helpottaa, että tietoa kahveista on saatavilla koko ajan enemmän, samalla kun tuotantoketju on muuttunut entistä läpinäkyvämmäksi.

– Kuluttajaa kiinnostavat vastuullisuusasiat ja kestävä kehitys. Jotkut haluavat puhdasta ja valitsevat luomua. Eettiset kuluttajat taas ajattelevat, että koska meillä menee hyvin, tulee tehdä valintoja, jotka parantavat myös muiden oloja, Salomaa sanoo.

Toki ratkaisevin tekijä on edelleen maku. Suomessakin on alettu ymmärtää, että kahvista löytyy jopa enemmän makuja ja aromeja kuin esimerkiksi viinistä. Sitä pitää osata kuvailla ja myydä asiakkaalle.

– Kahvi ei ole enää vain kahvi, vaan variaatioita löytyy todella paljon. Asiakas osaa vaatia itseään miellyttäviä vaihtoehtoja, Stenbäck sanoo.

Kahvilaketjut mukana nostamassa tasoa

Pääkaupunkiseudulla katukuvaan on ilmestynyt useita kansainvälisten kahvilaketjujen toimipisteitä. Uusimpia tulokkaita ovat yhdysvaltalainen Starbucks ja ryminällä rantautunut ruotsalainen Espresso House, joka laajentaa toimintaansa nopeaan tahtiin.

– Espresso House on nostanut kahviin liittyviä standardeja Ruotsissa, ja sama ilmiö on nähtävissä täälläkin. Se on hyvä, sillä muutkin alan toimijat ryhtyvät panostamaan kahviinsa. Kun tuon kokoinen ketju tarjoaa kestävällä tavalla tuotettua erikoiskahvia, se vaikuttaa jo oikeasti siihen, miten maailma makaa, Salomaa kiittelee.