Mitä kauempana Suomesta luomutuotteiden alkuperä on, sitä enemmän luomua epäillään. EU:n sisältä tuleviin luomutuotteisiin on helpompi luottaa kuin vaikkapa kiinalaisiin – kuka tietää, mitä Kiinasta tuodaan meille?

Midsona pohjoismaisena luomutuotteiden maahantuojana ja valmistajana työskentelee päivittäin näiden kysymysten parissa. Yrityksen laatupäällikkö Eva Hultbäck Ruotsista ja hankintajohtaja Per Zenshøj Tanskasta valottavat, onko luomun käyttäjillä syytä huoleen.

- EU:ssa on voimassa EU-lainsäädäntö, ja me ulotamme samat vaatimukset myös EU:n ulkopuolella käytävään kauppaan, Eva Hultbäck sanoo.

Zenshøj kertoo, että kun Midsona arvioi alkuperämaita ja yrityksiä niissä, Kiinan kaltaiset maat saavat automaattisesti matalat pisteet.

- Kun arvioimme yrityksiä, käymme läpi pitkän kysymyslistan koskien laatua, ympäristöä, kestävää kehitystä ja sosiaalista vastuuta. Riskimaissa toimivat yritykset saavat matalat pisteet, koska ne sijaitsevat riskialueella ja on meille riski tehdä kauppaa siellä. Matalat pisteet tarkoittavat automaattisesti tarkastusta; emme osta mitään ennen kuin laatuyksikkömme on auditoinut yrityksen.

Suurimman osan auditoinneista Midsonan henkilökunta tekee itse pitkään kokemukseensa ja tieto-taitoonsa nojaten. Mikäli auditointi uskotaan kolmannelle osapuolelle, se on aina eurooppalaisen sertifikaatioita myöntävän elimen hyväksymä.

- Kiinnitämme huomiota myös luomutuottajan rehellisyyteen ja toiminnan kokonaisvaltaisuuteen. Huomaat kyllä, onko yritys aidosti kiinnostunut luomuraaka-aineista vai motivoiko toimintaa vain raha, Hultbäck sanoo.

Hän huomauttaa, että Midsona tekee yhteistyötä vain sellaisten toimittajien kanssa, joihin sillä on pitkä suhde.

- Meillä on tuottajiimme ja toimittajiimme pitkät suhteet, joissa korostuu läpinäkyvyys ja pitkäkestoinen luottamus. Emme ostele ympäriinsä, vaan pyrimme lyhentämään ketjua tekemällä mahdollisimman paljon suoria ostoja. Epämääräisiä kaupankävijöitä kannattaa välttää, jos haluaa välttää väärennöksiä. Käytämme valtavasti resursseja varmistaaksemme luomutuotteidemme laadun, se on keskeistä meille, Hultbäck linjaa.

 

Onko luomutuotteilla eroa EU:ssa ja sen ulkopuolella?

Hultbäck sanoo, että luomutuotteilla ei pitäisi olla eroa, tulivat ne sitten EU:sta tai sen ulkopuolelta. Ikävä kyllä huhuja väärennöksistä liikkuu myös EU:n sisällä. Kaikkien maailman luomutoimijoiden kattojärjestönä toimii IFOAM. Se takaa hyvän perustan toiminnalle ja tietyn tason kaikkialla maailmassa.

- Me toimimme tunnettujen luomusertifikaatioita myöntävien toimijoiden kanssa, jotta pystymme aina varmistamaan sertifikaatin aitouden, Hultbäck toteaa.

Pitkän uransa aikana luomutuotteiden parissa kumpikaan Midsonan avainhenkilöistä ei ole törmännyt väärennettyyn sertifikaattiin. Asia on hyvin hallinnassa:

- IFOAMin ohella meillä on laaja verkosto, jossa voimme tehdä tiedusteluja, sitä paitsi kaikki tosimielellä luomubisnestä tekevät tuntevat toisensa. Etenkin Euroopassa on

todella vaikeaa huijata!

Yhtä huono juttu kuin väärennetty sertifikaatti olisi tietysti tuoda markkinoille tuote, joka ei olisi luomua – mistä ikinä syystä niin olisikin käynyt. Alalla tunnetaan virheitä; joku on voinut tehdä niitä tahallaan, toinen olla tietämätön siitä, mitä aineita luomuviljelyssä voi käyttää. Usein yksittäinen virhe antaa kimmokkeen testata luomutuotteita entistä perusteellisemmin, kuten esimerkiksi kävi, kun Turkissa käytettiin glyfosaattia linssipellolla – siitä

lähtien glyfosaatit on testattu lopputuotteista.

Joskus mielikuvitus ei riitä keksimään, mitä pellolla voi tapahtua, kun pyritään turvaamaan sato. Per Zenshøj muistaa Madagaskarilta tapauksen, jossa vaniljanviljelijät käyttivät torjunta-aineella käsiteltyjä hyttysverkkoja, joiden he eivät tienneet vaikuttavan myös vaniljatankoihin.

- Siksi onkin niin tärkeää, että sertifikaatin myöntäjät opastavat viljelijöitä perusteellisesti: laatu lähtee pellolta.

Luomutuotannon jatkuvasti kasvaessa ja epäilysten noustessa samaan tahtiin Midsona käyttää enemmän kuin koskaan aikaa riskien arviointiin. Auditoinnit pyörivät vuosittaista tahtia, mutta ongelmien ilmetessä auditointivuoro tulee vastaan nopeasti.

- Teemme noin kymmenen auditointia vuodessa. Silloin hankinta- ja laatuosastot lähtevät yhdessä tutkimaan toimintaa. Totta kai ostajamme tapaav

at yrityksiä vielä useammin, Hultbäck selostaa.

Kaksi merkittävää luomumarkkinaa, EU ja USA, ovat tiiviissä yhteydessä: EU hyväksyy yhdysvaltalaiset luomutuotteet ja päinvastoin. Standardit ovat yhteneväiset, joten voi sanoa, että EU ja USA muodostavat yhdessä maailman suurimman luomumarkkinan.

EU:lla on oma luomulehti-merkki, jolla on hyvä tunnettuus.

- EU:n tavoitteena on helposti havaittava ja tunnistettava logo. Idea on hyvä, mutta en usko luomulehden leviävän laajemmalle, Zenshøj kommentoi ajatusta maailmanlaajuisesta luomustandardista.

 

Turkkilaiset hasselpähkinät ja viikunat hyvänä esimerkkinä

Kun Midsonan laatuyksiköstä lähdetään tapaamaan tuottajia, haluavat yrityksen edustajat vähintään nähdä listan viljelijöistä. Useimmiten kuitenkin vieraillaan tiloilla. Turkissa aloitettiin erityisen tiivis ja opettavainen yhteistyö 25 vuotta sitten, kun Good Food -projekti starttasi. Midsonalla on kolme työntekijää projektissa, joka käy malliesimerkistä siitä, mitä isohko toimija voi tehdä parantaakseen oloja lähtömaassa.

- Luomuviljely on työvoimavaltaisempaa kuin tavanomainen, ja osana projektia opastamme viljelijöille hyviä käytäntöjä. Maksamme myös projektissa mukana olevien viljelijöiden luomusertifikaatit, Zenshøj kertoo.

Projektin myötä viljelijöiden tulotaso on parantunut, ja Midsona voi olla varma, että se saa ensiluokkaista luomua tuotavaksi Pohjoismaihin.

- Tunnemme turkkilaisten hasselpähkinöiden tuottajat, samoin viikunoiden. Käymme tiloilla joka vuosi, sillä kaikki perustuu suhteisiin. Viljelijöille meidän tapaaminen on tärkeää, olemmehan projektin tukijoita ja rahoittajia. Kaikki menee ihmiseltä ihmiselle, Zenshøj toteaa.

Arvoketju jatkuu tiiviinä pakkaamoon. Turkissa ECOCERT sertifioi sekä viikunan viljelijät että pakkaajan. Sitten Midsona ostaa tuotteet ja lähettää ne Tanskaan ja sieltä eteenpäin muihin Pohjoismaihin.

 

Jäljitettävyys ja näkyvyys perustuvat luottamukseen

Hultbäck ja Zenshøj puhuvat paljon luottamuksesta, joka alalla vallitsee.

- On pakko hyväksyä, että kaikkia tuotteita emme saa suoraan viljelijöiltä. Silloin asioimme yleensä sellaisten tukkureiden kanssa, jotka käyvät vain luomutuotteiden kauppaa.

Molemmat korostavat luomun yhtenäisyyttä – rehellisyys ketjun joka tasolla on ratkaisevan tärkeää, näkeehän Midsonan väki valtavasti vaivaa, jotta kaikki yrityksen maahantuomat tuotteet varmasti ovat luomua.

Jäljitettävyys on itsestään selvä vaatimus.

- Pystymme varmistamaan tuotteidemme alkuperän sataprosenttisella varmuudella. Alkuperä vaihtelee vuoden kuluessa, siksi emme paina sitä pakkauksiin, mutta kysymällä sen saa aina selville, Hultbäck selvittää.

Jotta ruokalistoille päätyisi enemmän luomua, Hultbäck ja Zenshøj arvioivat, että tarvitaan vielä lisää läpinäkyvyyttä, systeemien avaamista ja puhetta siitä, millaista aito luomutuotanto on.

- Luomualan täytyy esitellä hyviä esimerkkejä ja kuvailla koko luomusysteemiä. Meidän kannattaa kertoa vielä enemmän siitä, miten paljon riskienarviointia ja kontrollia kätkeytyy luomutuotannon valvontaan. Kaikki palautuu luottamukseen, arvioi Zenshøj.

Luomuruoka on myös sitä hyväksytympää, mitä kypsempi markkina on. Tämä näkyy erossa Suomen ja Ruotsin tai Tanskan välillä – ne ovat meitä paljon edellä, ja voisimme oppia niiltä paljon.

- Mielestäni myös isoilla ketjuilla on paljon vastuuta, kun ne tuovat esimerkiksi private label –sarjoihinsa luomua. Olisi hienoa, jos ne osallistuisivat talkoisiin ja kertoisivat tarinoita luomun takaa, Hultbäck huomauttaa.

Per Zenshøj summaa Midsonan toimintatavan:

- Haluamme kertoa pitkistä suhteista ja pitkäkestoisesta luottamuksesta, joka meillä on syntynyt tuottajiemme kanssa. Kysymme aina tarpeelliset kysymykset ja vaadimme niihin vastaukset ennen kuin aloitamme mitään uutta!