Helsingin ympäristöpalveluihin ilmoitetaan yksittäisiä ruokamyrkytysepäilyjä jokaisena työpäivänä. Varsinaisia ruokamyrkytysepidemioita selvitettiin vuonna 2017 yhteensä 18, joista 16 todettiin ravintoloissa. Yhdessä tapauksessa osterit aiheuttivat 7 henkilön sairastumisen oppilaitoksessa. Saastunut raaka-aine ja riittämätön kuumennus johtivat ruokamyrkytykseen yhdessä kodissa. Jauhelihapihvit oli valmistettu kotona.

Välittäjäelintarvikkeina ravintoloissa sattuneissa ruokamyrkytystapauksissa olivat buffet pöydät, blinit, jauhelihakeitto, broileri, kebab, ankanrinta, karitsan paahtopaisti, kanasalaatti, riisi ja vihersimpukat.

Selvitettyjä epidemioita oli vuoden aikana 21 ja niistä 18 oli ruokamyrkytysepidemioita. Kaikkiaan 112 ruokailijaa sairastui ruokamyrkytysepidemiaan.

Suurimmassa osassa yksittäisiä ruokamyrkytysepäilytapauksia ei aiheuttajaa saada selville tai sairastumisen ei voida osoittaa liittyneen ruokailuun.

Helsingissä selvitettiin vuonna 2017 yhteensä 534 (vastaava luku vuonna 2015 331 kpl ja vuonna 2016 380 kpl) ruokamyrkytysepäilyä, joista suurin osa oli yksittäisiä ruokamyrkytysepäilyjä. Ruokamyrkytysepäilyistä 151 tapauksessa ilmoitettiin sairastuneiden määräksi kaksi tai enemmän.

Kolme epidemiaa oli kampylobakteerin aiheuttamia. Ruokamyrkytysten lähteeksi epäiltiin broileria ja ankkaa. Tavallisimmin kampylobakteerin saa huonosti kypsennetystä siipikarjanlihasta tai ristisaastumisen kautta, jos esimerkiksi raa’an siipikarjanlihan käsittelyyn ei ole erillisiä välineitä tai keittiötyöntekijöiden käsihygieniassa on puutteita.

Neljällä henkilöllä todettiin EHEC-bakteeri. Syynä oli todennäköisesti ruoan käsittelyvirhe: kotona valmistetut jauhelihapihvit oli jätetty tarkoituksella osittain raa’oiksi.

Helsinki osallistui myös laajan salmonellaepidemian selvittämiseen, jossa päävastuullisina olivat Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) sekä Elintarviketurvallisuusvirasto (EVIRA). Suomessa todettiin kesä-elokuussa 20 kotimaista Salmonella Bareilly -tapausta, joissa merkittävä osa sairastuneista oli ruokaillut helsinkiläisissä ravintoloissa. Epidemian aiheuttanut raaka-aine jäi kuitenkin epäselväksi.

Nykyisin tarjotaan jauhelihapihvejä osittain kypsennettynä, ja osa siipikarjanlihasta opastetaan jättämään punertavaksi.

- Jauheliha ja siipikarjanliha tulisi aina kypsentää kauttaaltaan kypsäksi, jotta mahdolliset taudinaiheuttajat kuten kampylobakteeri tai salmonella kuolevat, elintarviketurvallisuusyksikön päällikkö Riikka Åberg muistuttaa.

Mahdollisia muita syitä ruokamyrkytysepidemiaan olivat saastunut raaka-aine tai epäkohdat ravintolan toiminnassa kuten ruokien riittämätön kuumennus ja jäähdytys.

Ruokamyrkytysepidemialla tarkoitetaan tapausta, jossa vähintään kaksi henkilöä on saanut oireiltaan samanlaatuisen sairauden nautittuaan samaa alkuperää olevaa ruokaa tai talousvettä ja jossa kyseinen ruoka tai vesi voidaan todeta sairauden lähteeksi. Hyvin vakavan taudinaiheuttajan, kuten Clostridium botulinum - tai EHEC-bakteerin aiheuttamassa ruokamyrkytyksessä yhdenkin henkilön sairastuminen selvitetään kuten epidemiaepäily.