Helsingin ruokapalvelut täyttävät tänä vuonna sata vuotta.

Päätös elintarvikelautakunnan perustamisesta tehtiin 12.6.1917. Palvelukeskus Helsinki juhlisti historiaansa 12. syyskuuta ja tarjosi helsinkiläisissä kouluissa, päiväkodeissa ja hoitoalan ravintoloissa  wanhan ajan kalakeittoa ja yllätysjälkiruoka.

– Suomi on yksi harvoja maita maailmassa, joissa on järjestetty näin laajamittainen, julkisin varoin toteutettu ruokahuolto, kertoo Palvelukeskus Helsingin toimitusjohtaja Antti Värtelä.

Nykyään Palvelukeskus Helsinki on mukana noin sadassa tuhannessa ruokahetkessä päivittäin. Se valmistaa valtaosan helsinkiläisten päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten aterioista sekä huolehtii muun muassa asukas-, potilas- ja kotiaterioista ja kesän leikkipuistoruokailusta.

Ruokaa lapsille ja vähävaraisille

Keskuskeittiö alkoi hoitaa vuonna 1917 vähävaraisten asukkaiden ruokapalveluja. Keskuskeittiö sijaitsi silloisella Seurahuoneella Kauppatorilla.

Ajan yleisinä ongelmina olivat ruoan saanti ja ruoan yksipuolisuus. Ruokajonot kuuluivat tuolloin yleisesti katukuvaan, kun ihmiset jonottivat päivittäistä ruokaansa keskuskeittiöstä. Ruokaa jaettiin ruokalippuja vastaan.

Keskuskeittiön toiminta alkoi vakinaistua 1920-luvulla. Keittola sai vähitellen käyttöönsä kaikki Sofian- ja Katariinankatujen välillä sijaitsevat pienet piharakennukset, jotka ovat nykyisen Helsingin kaupungintalon sisäpihalla. Lisäksi keittolalla oli varastoja eri puolilla kaupunkia sekä kesäkahviloita, muun muassa Hietaniemen rannassa.

Kouluruokailusta kehittyi ajan mittaan merkittävä palvelumuoto. Kouluruoka-ajatusta ehdotettiin ensimmäisen kerran jo 1905, mutta vuonna 1919 sen vakiinnuttamiseksi esitettiin, että kaikki lasten tarvitsemat ruokamäärät tuli tilata kunnan keittoloista. Vuonna 1943 säädettiin laki kouluruoan tarjoamisesta koululaisille maksutta. Ruokapalvelu tuli ajan mittaan myös osaksi lasten päivähoitoa.

Toisen maailmansodan aika toi muutoksia koko ruokatoimintaan, ja Helsingin keskuskeittola muonitti sota-aikana armeijaa, lapsia sekä raskaana olevia naisia.

Sodan jälkeen alkoi nopea kehitys

1950-luvulta lähtien ruokapalvelut muuttuivat ja kehittyivät voimakkaasti. Monenlaisissa uudistuksissa kehitettiin niin organisaatiota kuin koko ruokapalvelua sekä tarjottavia ruokia.

Vuoden 1957 kansakoululaissa säädettiin, että kaikille oppilaille oli tarjottava ravitseva, kasvattava, maittava ja maksuton ateria. Myöhempinä vuosikymmeninä alettiin ajatella myös aterian laatua ja kouluruoka-ajattelussa siirryttiin keittoruoista eines- ja pakasteruokiin. Ruokien valmistusta alkoivat ohjata 1960-luvun lopulla myös ravinto-opilliset vaatimukset.

Helsinginkadulle sotien jälkeen avattu ruokatehdas muutti vuonna 1979 Vantaan Pakkalaan uuteen ja moderniin ruokatehtaaseen, jossa se sijaitsee edelleen.

Ruokapalvelujen kehittäminen jatkui voimakkaana vielä 1990-luvulla, jolloin elintarvikekeskuksesta tuli Ruokapalvelukeskus. Ruokahuollossa oli tullut hyvin laajamittaista toimintaa: ruokahuolto työllisti yli      1 750 henkilöä.

Palmiasta Palvelukeskus Helsingiksi

Ruokapalvelutoimintaa nykyaikaistettiin ja kehitettiin jälleen 2000-luvulla. Palmia aloitti toimintansa vuonna 2003, kun Helsinki Catering, opetusviraston palvelukeskus sekä kiinteistöviraston kiinteistöpalvelukeskus yhdistyivät.

Vuonna 2014 Helsingin kaupunki päätti yhtiöittää osan Palmiasta. Suurin osa liiketoiminnasta eli ateria- sekä puhelin- ja hyvinvointipalvelut jäi liikelaitokseen, joka on toiminut vuoden 2015 alusta nimellä Palvelukeskus Helsinki (virallisesti Helsingin kaupungin palvelukeskus -liikelaitos). Kiinteistö-, siivous-, turva- ja ravintolapalveluista muodostettu Palmia Oy aloitti yhtiömuotoisena vuoden 2015 alusta.

Nykyään Palvelukeskus Helsinki toimii kumppanina Helsingin kaupungin kouluissa ja päiväkodeissa,  palvelukeskuksissa, palvelutaloissa, erityisryhmien asumisyksiköissä sekä sairaaloissa. Se on mukana noin 100 000 ruokahetkessä päivittäin lähes 600 toimipisteessä eri puolilla Helsinkiä. Palvelukeskus tarjoaa myös puhelin- ja hyvinvointipalveluja sekä logistiikkapalveluja.

Johtotähtenä tyytyväinen asiakas

Suomen joukkoruokailu on kehittynyt melko poikkeuksellisesti verrattuna muuhun Eurooppaan. Suomessa julkishallinto on tarjonnut jopa yli 60 prosenttia ruokapalvelujen annoksista. Verovaroilla tuotettua ruokaa on syöty jo sadan vuoden ajan kouluissa, päiväkodeissa ja sairaaloissa joka päivä.

Helsingin kaupungilla on Suomen suurimpana ravintoloitsijana ollut merkittävä yhteiskunnallinen vastuu sekä kriisi- että normaaliaikoina. Palvelukeskus Helsingillä on edelleenkin valmius toimia kriisitilanteessa muonittajana.

Palvelukeskus Helsinki on hionut asiantuntijarooliaan muun muassa kehittämällä osaamistaan, prosesseja sekä parantamalla työn tulosten seurantaa. Mittava reseptiarkisto on tallennettu.