Viheliäinen pakkaus on yrityksesi kruununjalokivi

Puhe raaka-aineista ja niiden vastuullisuudesta on ulottunut jo hyvän aikaa pakkauksiin. On syytäkin.

Muovin syrjäyttäminen on kiihdyttänyt tervetulleita innovaatioita. Vaihtoehtoisia raaka-aineita muovin valmistuksessa on käytetty kuitenkin jo ennen muovikriisin puhkeamista. Muovin valmistuksen pioneeri, tamperelainen Sarvis käytti 1920-luvulla raaka-aineena maidosta saatavaa kaseiinia. Päivittäinen maidonmäärä saattoi tehtaalla olla jopa 40 000 litraa. Nyt maidon tilalle ovat pakkausteollisuudessa nousseet muun muassa maissitärkkelys, vehnäleseet, levät ja sienet.

Ravintoloiden sulkeminen koronakriisin aikana ja take away -tilausten räjähdysmäinen kasvu sinkauttivat kertakäyttökulttuurin uudelle tasolle. Lieveilmiöt ovat näkyneet varsinkin pääkaupunkiseudulla kartonki- ja pakkausjätevuorina. Hyvä kysymys on, kuka maksaa viulut? Vyöryvätkö pakkausten elinkaaresta aiheutuneet kustannukset yrityksen vai kuluttajan maksettavaksi? Lakisääteinen tuottajavastuu ulottuu jo pakkauksiin, ja se koskee yrityksiä, joiden liikevaihto ylittää miljoonan euron.

Pienten yritysten haasteeksi on muodostunut pakkausten kustantaminen pienikatteisesta liiketoiminnastaan. Uuteen tilanteeseen joutuivat muun muassa ravintolat, jotka saivat annoksensa päivittäistavarakaupan hyllyille. Tarkkaan harkittujen kattausten tilalle oli keksittävä, miten annos tarjoillaan nälkäisille kuluttajille elintarvikekaupan hyllyriveillä. Tärkein erottautumiskeino lienee paitsi ravintolan aiemmin rakentama maine, annoksen rakenne ja maku, erityisesti pakkauksesta syntyvä mielikuva.

Pakkauksen osuus tuotteen kokonaiskustannuksesta ei välttämättä ole merkittävä, mutta maineen, terveyden ja vastuullisuuden kannalta se voi muodostua ratkaisevaksi tekijäksi. Jos asiakas jättää tuotteen hyllylle pakkauksen takia, pitkään tehty kehitys- ja myyntityö on heitetty hukkaan.

Kun siis aprikoit, onko pakkaus investointi vai turha kuluerä, huomioi ympäristön asettamat vaatimukset ja mahdolliset turvallisuusriskit, unohtamatta estetiikan tuomaa viimeistä silausta. Jokainen pakkaus vahvistaa tai rapauttaa omalla tarinallaan yrityksen mainetta.

Pakkaus-lehden päätoimittaja Antro Säilä peräsi kesäkuussa pääkirjoituksessaan, että yrityksiin tarvitaan jo erillistä pakkausjohtajaa, Chief Packaging Officeria, jonka tehtävänä on vastata pakkauksen liittyvästä tuottajavastuusta, päätöksenteosta ja hankinnoista investointeineen.

Pakkaus on eittämättä strateginen työkalu, jonka soisi nousevan jokaisen vastuullisen päätöksentekijän mieleen.

Heli Koivuniemi

vastaava päätoimittaja

heli.koivuniemi@aromilehti.fi

Julkaistu Aromissa 8/20.