Pekka Terävän suojatit valtasivat palkintosijat: Mikko Kaukonen Food Camp Finlandista voitti kilpailun, Lari Helenius Olosta sijoittui toiseksi ja Johan Kurkela Nudesta kolmanneksi.

Pitkä kilpailukokemus antaa vahvan taustan, mutta Terävä korostaa, että Olo Group tekee yhtiönä laatu edellä työtä – päivittäin.

– Tiesin nämä kaverit ja heidän suoritustasonsa, he tekevät kovaa työtä joka päivä, eikä heidän tarvitse erikseen harjoitella korkealla moraalilla ja korkealaatuisissa puitteissa tekemistä. Kautta aikain trendi on ollut sama: on vaikeaa, jos joudut muuttamaan tyyliä kesken kilpailun. Se oli heille etu, Terävä analysoi.

– Iso juttu on myös se, että nämä kaverit haluavat olla parhaita sekä ravintolassa että yksittäisinä kokkeina. Pettämätön kombo, sanoo Terävä.

Heidän pahin vihollisensa on mies itse; sortumakohta on ylisuorittaminen. Niinpä Terävä painottikin erityisesti kisan voittaneelle Kaukoselle, että se riittää, mitä teet joka päivä – tekemisen taso on niin kova.

Street foodia ja old schoolia

Tämänvuotiset finaalitehtävät laittoivat kokit koville. Street food -tehtävän ohjeistus oli sen verran väljä, että jäi kunkin itse pohdittavaksi, millä tasolla liikutaan. Kokit saivat tehtävät ja suunnittelivat reseptiikkansa perjantaina iltapäivällä. Street foodin kolmen ruokalajin kokonaisuuden miettimisessä keskeinen vihje oli esillepanoon varatut astiat. Raaka-aineina oli käytettävä kasvista, kalaa ja äyriäisiä.

Mikko Kaukosen Old school -annos. 

Tuomariston työskentelyn osallistuneet Eero Vottonen ja Michael Björklund totesivat molemmat, että street food -tehtävä osoittautui vaikeaksi, ja nimenomaisesti katuruuan teossa kokit eivät onnistuneet. Useimmilla kävi niin, että esille nousi kaksi hyvää ja yksi hieman keskinkertaisempi annos, Björklund summasi.

Old school -tehtävää varten kokit olivat saaneet jo kädentaitotehtävässä esikäsitellä islantilaista karitsaa. Karitsa osoittautui haasteelliseksi, sillä sen kypsennys ei ollut juurikaan suomalaiskokeille tuttua. Karitsa-annoksissa kompastuskivenä olikin lihan kypsyysaste – tuomarit saivat arvioitavakseen kaikkea yli menneestä epätasaisesti raa’an maille jääneeseen.

Jännitystä ilmassa

Mikko Kaukonen lukeutui ennakkosuosikkeihin, olihan hän jo viidettä kertaa taistelemassa tittelistä. Hän myös tarjosi lauantain jännittävimmät hetket: street food -tehtävä oli sen verran lavea, että Kaukosella meni suunnittelemiensa ruokalajien nostossa hieman yliaikaa. Kaukosen tuomaristoa miellyttäneet street food -annokset olivat grillattua maa-artisokkaa ja vaahto fermentoidusta valkosipulista, sinisimpukkaa, katkarapuja ja punaista currya sekä perunaa, kananmunaa ja savustettua siikaa.

Myöhästymisestä napsahti kymmenen pisteen sanktio. Katsomossa jopa kuhistiin, että siihen romahti, mutta Kaukonen sai nollattua tilanteen ja käytti lopun kilpailuajan, 1 tunnin 20 minuuttia, määrätietoiseen työskentelyyn todella vaativaksi suunnittelemansa karitsa-annoksen parissa.

– Tiesin, mitä minun on tehtävä. Olin valinnut haastavat tuotteet, sillä Vuoden Kokki -kilpailuun ei kannata tulla peruuttelemaan. Tein rullan paistista ja sisäfileestä, ja se osoittautui vaikeaksi, koska paisti oli niin pieni. Se onnistui teknisesti, mutta jäi muutaman asteen liian raa’aksi. Ulkofilee oli annokseni paras osa, Kaukonen kertaa.

Kaukosen old school -annos oli rakenteeltaan kilpailun haastavimpia, sillä hän käytti karitsaa kolmessa eri muodossa. Paistirullan lisäksi vadille nousi paahdettu ulkofilee ja puolipallon muotoinen terriini karitsanpotkasta. Muiden kilpailijoiden lautasilla ei tällaista ilotulitusta nähty.

Kaukonen tietää nyt menestyksen kaavan:

– Treenasin tänä vuonna tosi paljon, ja minulla oli sapluuna valmiina pääruokatehtävää varten. Minulla oli myös vahvat omat ajatukset – en kuunnellut muita vaan tein, mitä olin päättänyt. Olo on nyt helpottunut. Sain apinan pois selästä.

Kaukosta kehuttiin street food -tehtävässä onnistuneesta kokonaisuudesta, jossa oli selkeästi ajateltu street foodia ja käytetty eri maanosien makuja. Piste-ero kisan kakkoseen oli selvä, kymmenen pisteen rangaistuksesta huolimatta.

Vahva finaalikahdeksikko

Tuomaristo kiitteli tämänvuotista kilpailijajoukkoa erittäin tasavahvaksi. Jo semifinaalissa kävi ilmi, että taso on kova, ja finaalissa se tiivistyi kahdeksan miehen tasaväkiseksi kisaksi.

Päätuomari Henry Tikkanen totesikin, että kun kokkeja testattiin kaksi päivää monipuolisesti, saatiin kaivettua esiin osaaminen ja ammattitaito. Tuomaristo oli lopulta hyvin yksimielinen: neljän kärki oli kaikilla sama.

– Voittaja teki tasaisen, valmiin suorituksen. Vahvin voitti laaja-alaisella osaamisella, Tikkanen summaa.

Kun voittaja oli selvillä, tämänvuotisen tuomariston ainoa ulkomaalaisvahvistus Henrik Norström Ruotsista saattoi todeta, että oikea mies voitti. Norströmille komennus Suomeen oli ensimmäinen laatuaan, ja hän piti sitä arvokkaana kokemuksena.

– Suomalaiset laittavat ruokaa eri tavalla kuin ruotsalaiset, ruokakulttuurinne on erilainen. Söin nyt ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen Suomessa, ja tämä oli hyvä kokemus. Yleisesti kaikki oli todella laadukasta, Norström totesi kilpailun jälkeen.

Hän pohdiskeli hieman sitä, miten lyhyt valmistautumisaika näkyy lopputuloksissa. Taustaksi on syytä mainita, että Norström on Ruotsin Bocuse d’Or -joukkueen tuomarina tottunut arvioimaan kilpailuruokia, joiden viimeistelyyn on käytetty kuukausia tai jopa vuosia.

– Kyllähän tässä kilpailussa näkee, että suoritus ei ole harjoiteltu. Mutta se on pelkästään hyvä: voittajaksi valikoituu kokki, jolla on hyvä pohja ja taidot. Tällä tavalla saadaan esiin paras kokki.

Suurin ero Suomen ja Ruotsin Vuoden Kokki -kilpailujen välillä on siinä, että Ruotsin parhaat ravintolat eivät ole viime vuosina olleet innokkaita lähettämään kokkejaan kisaan. Norström onnitteli suomalaisia siitä, miten hyvin myös parhaat ravintolamme näkyvät kisassa. Se varmasti nostaa kisan tasoa.

Vuoden Tarjoilija 2019: Heidi Martikainen

Vuoden Tarjoilija -kilpailun finaali käytiin perjantaina Messukeskuksessa. Voiton vei Heidi Martikainen helsinkiläisestä ravintola Farangista.

– Finaalipäivän tehtävät koostuivat baari-, saliruuan valmistus - ja bistrotehtävistä. Finalistien suoritukset olivat erittäin tasaisia, joten kokonaisuudessa korostui myynnin ja suosittelun huomioiminen asiakaspalvelussa suhteessa liikeideaan. Suurimmat erot nousivat tekniikasta, ja kilpailun ratkaisi Heidi Martikaisen hyväksi asiakaspalvelutaitojen omaksuminen tarjoilijatyöskentelyssä, kertoo Vuoden Tarjoilija 2019 -kilpailun päätuomarina toiminut Pet Ravintoloiden ravintoloitsija Petra Granqvist

Vuoden Tarjoilija 2019 -finaali 

Heidi Martikainen, Farang, Helsinki, 83,42 p 

Christian Angelov, Savoy, Helsinki, 83,25 p

Leeni Hyvärinen, Palace, Helsinki, 78,98 p

Joona Finni, Figaro, Jyväskylä, 78,82 p

Vuoden Kokki 2019 -finaali

Mikko Kaukonen, Food Camp Finland, Helsinki, 1 243 p 

Lari Helenius, Olo, Helsinki, 1 201 p

Johan Kurkela, Nude, Helsinki, 1 194 p

Ville Korhonen, Savoy, Helsinki, 1 102 p

Simo Paalanen, Grön, Helsinki, 1 093 p

Lasse Lindström, Gastro Bar Sesonki, Järvenpää, 1 068 p

Janne Blomqvist, Hotel Lilla Roberts/Krog Roba, Helsinki, 1 039 p

Jarkko Pulkkinen, Hotel Ellivuori, Sastamala, 1 032 p

 

Henrik Norström nimen kirjoitusasu korjattiin 9.4. klo 12.27.