18-vuotias Mathilda Lindblom on ollut kuusi vuotta kasvisyöjä. Noin vuosi sitten Lindblom alkoi perehtyä omatoimisesti ruokatuotannon epäkohtiin. Siitä alkoi vegaanius.

– Mielestäni vegaaninen syöminen on terveellisin tapa elää. Mitä enemmän olen lukenut aiheesta, sitä enemmän ajattelen, että liha- ja maitotuotanto on sellainen asia, mitä en halua itse tukea.

Sipoon lukiossa opiskeleva Lindblom sanoo, että vegaanius ei ole aiheuttanut ongelmia kouluruokailussa. Luokkakaveri Helene Ilvonen, vegaani hänkin, sanoo, että vegaaniruoka on itse asiassa jopa vähän parempaa kuin sekaruoka.

– Se johtuu varmaan siitä, että vegaaniruokaa tehdään pienempiä määriä. Kouluruoka olisi vielä parempaa, jos siinä olisi enemmän makua ja mausteisuutta.

Emma Udd kertoo siirtyneensä kasvisruokavaliosta vegaaniuteen, vaikka hänen muut perheenjäsenensä ovat sekasyöjiä.

– Vegaaniruokaa on oikeastaan hankala löytää vain silloin kun haluaa ostaa eväitä. Melkein kaikissa valmissalaateissa on mukana juustoa tai jogurttipohjainen kastike. Kouluruoka on kuitenkin aina ihan hyvää, sellaista seiskan tai kasin arvoista, Udd arvioi.

Vege on Sipoossa vegaania

Kouluruoan parissa vuodesta 1996 työskennellyt Margit Kojo nyökyttelee tyytyväisenä lukiolaisten kommenteille.

– Seiska puoli on hyvä arvosana kouluruoalle. Se tarkoittaa, että moni asia on tehty oikein, mutta parantamisen varaakin on.

Kojo maistaa Nikkilän koulukeskuksen keittiössä valmistettua vegaanista Sienestäjän ohrakeittoa. Hän kehuu voimakasta fenkolin makua, mutta myöntää lukiolaisten olevan oikeassa: maku voisi olla tiiviimpi.

Kojo ei itse työskentele koulukeittiössä, vaan kouluttaa Sipoon ja monen muun kunnan keittiöhenkilökuntaa. Hänelle kouluruoka, erityisesti kasvisruoka, on sydämen asia. Nikkilän koulukeskuksessa kasvisruoka ja vegaaniruoka ovat tarkoittaneet jo melkein vuoden päivät pääsääntöisesti yhtä ja samaa asiaa. Kun kaksi dieettikategoriaa päätettiin yhdistää, Kojo kutsuttiin kehittämään reseptiikkaa yhdessä henkilökunnan kanssa. Sienestäjän ohrakeitto on yksi tuotekehityksen tuloksista.

Kun mietimme vegaaniruoan proteiinirakennetta, pyrimme kuitenkin aina suosimaan kotimaisia kasviproteiineja, eikä esimerkiksi soijaa.

– Päätimme kokeilla vegen ja vegaanin yhdistämistä viime keväänä, kun eräs oppilas pyysi saada syödä vegaaniruokaa. Käynnistimme pilotin viime syksynä, ja kun vegaaniruoan kysyntä kasvoi, muutimme sen pysyväksi käytännöksi tammikuun alusta lähtien, Sipoon kunnan ruokapalvelupäällikkö Marianne Putus kertoo.

Kasvisruoka on vapaasti otettavissa linjastossa. Näin vegaaniruokaa saavat syödä myös sekasyöjät.

– On varsin tavallista, että lihapullapäivänä otetaan jokunen lihapulla ja haetaan vielä lisäksi kasvispullia, keittiön esimies Jaana Antell sanoo.

Ne oppilaat, jotka ovat sitoutuneet vegaaneiksi, ottavat ruoan nimellään merkitystä astiasta. Kun kasvisruoka on vegaanista, halutaan erillisillä astioilla varmistaa, että heille varmasti riittää ruokaa.    

Kotimaista kasviproteiinia  

Vegaanitrendi on tuonut markkinoille kotimaisia kasviproteiinijalosteita, kuten Härkiksen ja Nyhtökauran. Niitä ei kuitenkaan kuntapuolella toistaiseksi nähdä, linjaa Margit Kojo.

– Ensinnäkin ne ovat kouluruokailuun liian kalliita. Lisäksi ne ovat voimakassuolaisia. Kun mietimme vegaaniruoan proteiinirakennetta, pyrimme kuitenkin aina suosimaan kotimaisia kasviproteiineja, eikä esimerkiksi soijaa. Tällä hetkellä ruokajuomana on vielä soijamaito, mutta harkitsemme siirtymistä kauramaitoon.

Vegaaniuden ravitsemuksellinen täysipainoisuus puhuttaa paljon, mutta Kojon mukaan resepti on varsin yksinkertainen, ja hyvin sovellettavissa kouluruokailuun.

– Jotta ruoan proteiinikoostumus on hyvä ja ihminen saa siitä kaikki välttämättömät aminohapot, annoksessa pitää olla täysjyväviljaa ja palkokasveja, kuten papuja.

Kojo huomauttaa, että esimerkiksi porkkanasosekeitto on klassinen esimerkki kasvis­ruoasta, joka ei pidä kasvavien nuorten nälkää.

– Jos kouluissa tarjotaan pelkkää sosekeittoa ilman proteiinilähdettä, ei ole ihme että koululaiset hakevat eväät kaupasta. Porkkana­sosekeitolla ei elä.

Kuluttajapuolen jalosteiden sijaan Nikkilän koulukeskuksessa käytetään härkäpapua ja hernettä. Ne ovat Kojon mukaan ensiluokkaisia proteiinin lähteitä yhdessä täysjyväviljan kanssa, ja kaiken lisäksi kotimaista tuotantoa tukevia.

Asenne ratkaisee

Jaana Antell kertoo, että kasvisruoan yleinen suosio on kasvanut erityisesti yläaste- ja lukio­ikäisten keskuudessa. Alueelle on tullut alaikäisiä turvapaikanhakijoita, joille kasvisruoka on usein luonteva valinta, erityisesti jos lihavaihtoehdossa on porsaanlihaa.

– Aluksi uudet tulijat suhtautuivat vältellen erityisesti perunaan. Kun viime viikolla oli tarjolla riisiä, he kysyivät jo, että missä sitä perunaa on, Antell naurahtaa.

Ruokapalveluista vastaavan Marianne Putuksen mukaan kouluruokailussa onkin kyse pitkälti tottumuksesta ja asenteesta.

– Vanhempien ajatusmaailmalla on suuri merkitys. Jos he kritisoivat kouluruokaa, asenteet siirtyvät ennen pitkää lapsiin. Kun käy lounasaikaan kaupassa ja näkee, kuinka yläkoululaiset lyövät tiskiin puolen litran energiajuomapullon ja maksavat isolla setelillä, herää kysymys, onko tämä koululounaan vaihtoehto.

Usein vanhempien asenteet kytkeytyvät omien kouluaikojen kokemuksiin. Mielikuvat ja tunteet ohjaavat vahvemmin kuin faktat.

– Kun muutama vuosi sitten teetimme kouluruokakyselyn, tämä yksikkö sai huonon arvion. Kun katsoimme, mikä toimipiste oli menestynyt kyselyssä parhaiten, kävi ilmi, että kyseessä oli pieni kyläkoulu, johon sama keittiö valmisti ruoan. Lopputulos kuvastaa hyvin sitä, miten paljon kouluruoka herättää tunteita. Pienessä koulussa on ehkä ollut pullantuoksuinen emäntä, joka on pitänyt kaikkia hyvänä.

Margit Kojon mukaan kouluruoan arvostuksessa on kuitenkin havaittavissa hienoista nousua. Koululaisten osallistuminen ruokailuun on aktiivisempaa kuin muutama vuosi sitten, eikä erityisruokavaliota noudattavien palvelemisesta ole ainakaan haittaa.

– Hyvä kasvisruoka on ehdottomasti tärkeä osa kouluruokailua. Pinaattiletut ja puurot ovat kuuluneet kouluruokailuun vuosikymmeniä, mutta kasvisruoasta on tullut kiistakapula vasta tämän ideologisen keskustelun myötä, Putus pohtii.

Tiesitkö tämän kouluruokailusta?

  • Parhaimmillaan kouluruokailu-prosentti on Suomessa noin 95 prosenttia.
  • Huonoimmillan osallistuminen on Helsingissä, vähän yli 60 prosenttia.
  • Keskimäärin kouluruoan käyttöprosentti on Suomessa Margit Kojon arvion mukaan 75–80 prosenttia. Muutama vuosi sitten luku oli vähän yli 65 prosentin.
  • Kouluruoka-annoksen kokonaishinta on Suomessa keskimäärin noin 2,50 euroa.

 

Sienestäjän ohrakeitto

vegaaninen, 60 annosta à 300 g, Saanto 18 kg

6,4 l vettä

0,16 kg kasvisliemijauhetta, vähäsuolainen

0,004 kg mustapippuria, rouhittu

0,012 kg suolaa

0,012 kg timjamia, kuivattu

1,6 kg porkkanaa, kuorittu

0,8 kg ohrahelmiä, Torino

1,6 kg parsakaalin kukintoja, tuore

0,8 kg fenkolia, tuore

2,4 kg sienisäilykettä, metsäsienikuutio

4,8 kg tomaattimurskaa

0,8 kg purjosipulia

Kuumenna vesi ja lisää mausteet ja liemijauhe.

Lisää ohrahelmet ja kuutioidut porkkanat. Kypsennä noin 10 minuuttia.

Lisää parsakaali, fenkoli, valutetut sienet sekä soseutettu tomaattimurska. Kypsennä noin 10 minuuttia. Lisää purjosipuli ja tarkista maku. Mittaa lämpötila ja tarjoile.