Vinkki ravintoloille: Aito ja todellinen toimii somessa

Pienen ravintolan someohje on yksinkertainen: ole aito ja rehellinen. Jos sosiaalisen median kautta välittyvä mielikuva ei vastaa todellisuutta, siitä on ravintolalle enemmän haittaa kuin hyötyä.

Jos ravintola ei näy sosiaalisessa medias­sa, tai sillä on huonosti päivitetyt kanavat, se vaikuttaa asiakkaan silmissä epäilyttävältä. Onkohan ravintolaa enää olemassakaan? Ruoka­bloggari Alexander Trivedi neuvoo aloittamaan pienesti. Vähänkään varttuneemman ravintoloitsijan kannattaa kysyä neuvoa vaikka omilta lapsiltaan tai nuoremmilta tuttavilta.

– Se on helpompaa kuin olla asian kanssa yksin hukassa ja ihmeissään, hän sanoo.

Facebook-sivu ja Instagram-tili on äkkiä luotu. Jos kyseessä on lounasravintola, päivitykseksi riittää kuva lounasannoksesta ja teksti, joka kertoo mitä kuvassa on. Grilliravintolan kanavaan voi ottaa kuvan uunista otetusta marjapiirakasta ja kertoa tekstissä, montako kertaa viikossa ravintolassa leivotaan.

– Hashtag on vaikea sana, mutta kuvatekstiin tarvitaan risuaita ja tieto siitä, mitä kuvassa on. Jotta somejulkaisu tavoittaa lähialueen ihmiset, pitää siinä olla myös paikkamerkintä. Sillä voi lähteä liikkeelle, Trivedi kannustaa.

Instagram-tilin voi automatisoida jakamaan kaikki päivitykset myös fb-sivulla, jolloin ravintoloitsija pääsee helpommalla. Se tapahtuu yksinkertaisella rasti ruutuun -valinnalla, joka tarvitsee tehdä vain kerran.

– Jos tekemisessä haluaa mennä vähän syvemmälle, kannattaa fb:n puolella käyttää alueellisia puskaradio- ja ilmoitustauluryhmiä. Niihin voi aina jakaa, että ollaan leivottu paikkakunnalla pullaa vuodesta X ja uskoisitteko, että meidän resepti on perinteinen Hilma-mummun juttu vuodelta X. Tai että talon leipä tehdään juureen, jota voidaan antaa paikallisille mukaankin, mutta ainakin kannattaa tulla lounaalle sitä leipää maistamaan. Ja siihen kuva leivästä.

Itse tehty on aitoa

Somessa kannattaa hyödyntää lähestyttäviä tapoja sen sijaan, että toimintaa yrittää automatisoida tai ulkoistaa. Jos someseuraajia ei ole entuudestaan, keskustelua voi käynnistää nykyisten asiakkaiden kanssa.

– Aloita keskusteluja jo olevien asiakkaiden kanssa ja kehitä tuotettasi heidän nähtensä. Se houkuttelee, koska sellaiseen kahvipöytäkeskusteluun muutkin voivat osallistua, Trivedi neuvoo.

Hänen mukaansa puheenaiheena voi olla vaikka pullan leipominen. Yhden mielestä pullassa pitää olla kanelia, toinen haluaa kardemummaa. Muutaman kahvila-asiakkaan fb-keskusteluun osallistuu äkkiä suuri joukko potentiaalisia uusia asiakkaita.

– Jos sometuksen haluaa ulkoistaa, siihen tarvitaan pieni suunnitelma, Trivedi sanoo.

Ulkoistaminen tarkoittaa sisällöntuotantoyritykseltä ostettua palvelua, jossa kumppaniyritys päivittää ravintolan sometileille julkaisuja niin, ettei se juurikaan vaikuta ravintolan arkeen. Sisällöntuottajan kanssa laaditaan sopimus toimeksiannosta, joka yleensä alkaa kuvien ottamisella.

– Silloin on haasteena, ettei sisältö enää olekaan yhtä aitoa ja alkuperäistä kuin itse tehty. Useimmiten sisällöntuottajat eivät ole ravintola-alan ammattilaisia.

Valkoista taustaa vasten otetut kauniit annoskuvat saattavat synnyttää steriilin ja kylmän mielikuvan. Sellaiset eivät sovi kahvilalle, jonka juttu on olla lämmin mummonmökki, jossa tuoksuu vähän savuinen hirsi ja vastapaahdettu kahvi.

– Somekuvan pitää olla todellinen. Somen kautta syntyvät pettymykset ovat pahinta vastamarkkinointia, Trivedi sanoo.

Tyyli kohderyhmän mukaan

Sosiaalisessa mediassa kannattaa miettiä myös, millaista kohderyhmää julkaisuilla tavoitellaan.

– Vanhemmat ihmiset arvostavat esimerkiksi hyvin tehtyä leipää, kotiruokaklassikoita, ehkä kuvaa hymyilevästä tarjoilijasta. Erityisesti pk-seudun ulkopuolella arvostetaan rehellisiä aitoja asioita enemmän kuin fotogeenisyyttä.

Nuorten kohderyhmää pommitetaan sekä yritysten että yksityishenkilöiden someviesteillä niin paljon, että heidät tavoittaa vain erottumalla.

– Trendikahvilalle shokeeraavan kauniit kuvat, ylikorostettu editointi ja ehkä jopa räikeys voivat olla avaintekijöitä erottuvuuden kannalta, Trivedi tietää.

Hänen mielestään hinta kannattaa olla esillä ainakin osassa ravintolan julkaisuista. Kivan näköisen annoksen kuva herättää helposti mielikuvan kalliista hinnasta, vaikka se ei olisi tottakaan.

– Erityisesti vähän vanhempaa kansaa kiinnostavat faktat. Normaali lounasasiakas ei kaipaa täydellisyyttä, vaan informaatiota. Sisällön tarkoituksena on viime kädessä tarjota asiakkaalle informaatiota, mitä paikasta saa, ja miksi siellä kannattaa käydä.

Trivedin mukaan somepalvelujen ulkoistajat ovat tyypillisesti Helsingin ulkopuolella toimivia keskisuuria ravintoloita tai maahanmuuttajien vetämiä paikkoja, jotka haluavat asiakkaille vastattavan korrektilla kielellä.

– Jos joku kysyy instassa illaksi pöytää, tai onko pähkinätöntä ruokaa, he haluavat, että joku osaa vastata ammattimaisesti.

Somekuvan pitää olla todellinen. Somen kautta syntyvät pettymykset ovat pahinta vastamarkkinointia.”

Google Maps tarvitaan turisteille

Facebook-sivun ja Instagram-tilin lisäksi ravintolan perusinfraan kuuluu Google Maps -tili.

– GM kääntää siellä olevat asiakkaiden ar­viot eri kielille, vaikka kiinaksi. Erityisesti turistit käyttävät sitä etsiessään ravintoloita. Muilla alustoilla tekstien kääntäminen ei ole yhtä mutkatonta.

Näiden kaikkien perustamiseen riittää ravintolasta yksi ulko- ja yksi sisäkuva, jokin annoskuva ja kuva ruokalistasta. Silloin ihmiset voivat ”tägätä” yrityksen, kun kertovat siitä mielikuviaan tai suosittelevat sitä muille. Onko varsinaisille verkkosivuille enää ollenkaan tarvetta?

– Verkkosivut ovat todella hyvä juttu ravintolalle, eikä niiden tekeminen ole kallista. Muutamalla satasella saa sivut melkein kokonaan ulkoistettuna ja ylläpidettynä, Trivedi kertoo.

Sivujen jatkuva päivittäminen saattaa kuitenkin olla työlästä. Trivedi neuvookin pitämään sivut mahdollisimman staattisina ja päivittämään vain silloin, kun lista vaihtuu. Kuviakaan ei tarvitse vaihtaa kuin sesonkien mukaan.

– Lounaslistan jatkuva päivittäminen verkkoon voi olla ravintolalle iso työ, koska silloin sivuston käyttö pitää opetella. Verkkosivuilla voi olla vain linkki, josta lounaslistan näkee fb:n puolelta.

Verkkosivujen kieleksi riittää suomi, sillä somenatiivit käyttävät käännösohjelmia.

– Jos ollaan ruotsinkielisellä alueella, kannattaa tietysti suosia ruotsia. Erityisesti venäläiset arvostavat venäjänkielistä palvelua. Se on äärimmäisen hyvä vetonaula esimerkiksi Helsingin keskustassa.

Maksullisella mainonnalla oltava tavoitteet

Maksulliseen somemainontaan eri alustoilla on kehittyneet työkalut, koska mainonta on niiden tärkein tulolähde.

– Yleensä kannattaa ottaa pikakonsultointi joltakin somemarkkinointiin erikoistuneelta yritykseltä, mutta hoitaa se sitten itse mieluummin kuin ulkoistamalla. Muutamalla satasella saa edullisen konsultoinnin ja sen myötä suunnitelman, miten julkaisuja kannattaa levittää, Trivedi sanoo.

Hänen mielestään maksullisen markkinoinnin vetonauloina kannattaa käyttää erikoistuotteita, kuten uutuushampurilainen, erikoisteemoitettu brunssi tai virusepidemian takia käynnistetty kotiinkuljetus.

– Mainossisältö ei saisi olla vain tervetulotoivotus, vaan tuotteeseen liittyviä vinkkejä ja niksejä. Mainoksia näkevät pääsääntöisesti ne, jotka jo ovat ravintolan asiakkaita. Uusia asiakkaita tavoiteltaessa mainonta pitää kohdentaa. Jos ravintola tekee yhteistyötä jonkun bloggarin kanssa, häneltä kyllä saa siihen liittyvän osaamisen ja neuvonnan ihan hetkessä.

Peruslinjauksena Trivedi pitää, ettei kannata maksaa liikaa mistään, ennen kuin varmasti tietää, mitä tarvitsee.

– Tiedän lukuisia tapauksia, joissa on ostettu videoita ja palveluita ilman mitään suunnitelmaa siitä, mitä halutaan tehdä. Lopputuloksena on vain paljon toimintaa, joka ei johda mihinkään.

Suurin osa ravintoloiden video- ja kuvamateriaalista katsotaan mobiililaitteilla, jolloin kuvan resoluution ei tarvitse olla 4K-laatua.

– Kun videotuotantoyhtiö myy sinulle mediaa, sitä näytetään yleensä läppäriltä maksiminetillä, jolloin kuva on epärealistinen. Katso video puhelimella ja mieti, miksi niin moni hieno video on tehty laajakuvaiseksi, vaikka neliö tai pystykuva on somekanavissa parempi, Trivedi neuvoo.

Ravintolan sisällöntuotanto someen

  • 300 euron peruspuhelin riittää.
  • Ota kuvat ikkunan ääressä, jossa on paras valo.
  • Uskalla olla epätäydellinen.
  • Tärkeimpiä asioita on säännöllisyys.
  • Reagoi asiakkaiden tägäyksiin.

Kokki teki blogista ammatin

Aitoa arkiruokaa -blogia pitävä Alexander Trivedi on ravintola-alan ammattilainen neljännessä polvessa. Hän leipoi saman pihan lapsille piirakoita jo kymmen-vuotiaana.

Suurtalouskokkikoulun jälkeen Trivedi työskenteli suurtalouskeittiöissä pk-seudulla ja opiskeli Haaga-Heliassa restonomiksi. Hän on ollut kokkina ja vuoromestarina ravintolakeittiöissä yli kymmenen vuotta.

– Atooppisen ihon takia päätin hakeutua työhön, jossa vähentäisin ihoni rappeutumisen riskiä. Ruokablogipuoli vaikutti mielenkiintoiselta.

Stockmannin demokeittiössä hän huomasi kaupan reseptiikan, jolla raaka-aineita myytiin, olevan usein hataralla pohjalla.

– Reseptejä tekivät yleensä ihmiset, jotka eivät itse olleet koskaan tehneet ammatikseen ruokaa. Elintarvikeyritykset alkoivat kysellä minulta reseptejä, ja tein niitä ohimennen töissä. Jossain vaiheessa tajusin, että näistähän jotkut yritykset alkavat maksaa. Parissa vuodessa blogistani kehittyi ammatti.

Trivedi kiinnostui myös videoiden tekemisestä. Hän on nyt tehnyt sisältöjä eri yrityksille lähes täyspäiväisesti kaksi vuotta.

– Ravintoloilla on massiivinen tarve sisällöntuotannolle, mutta sitä pitäisi tehdä ravintolan budjettiin ja käyttötarkoitukseen sopivissa rajoissa.

Julkaistu Aromissa 8/20.