Vuosi voitosta on helppo sanoa, että Noora Sipilän ja Kalle Tannerin valinnat Vuoden Tarjoilijaksi ja Vuoden Kokiksi vahvisti instituutiota. ELO-säätiön pidempiaikainen tavoite nostaa kokki- ja tarjoilijakilpailut tasavertaisiksi ja syventää yhteistyötä laajentuvan yhteistyöverkoston ja pitkäaikaisten kumppanien kanssa edistyi Sipilän ja Tannerin edustusvuoden aikana huimin harppauksin.

– Paljon hyvää on tapahtunut vuoden aikana. Ehkä positiivisinta on, että olemme innostaneet yhdessä ELO-säätiön kanssa yhteistyökumppanit tekemään aiempaa tiiviimmin yhteistyötä, Tanner summaa.

Ensin tarvittiin yhteinen sävel voittajien kesken. He tapasivat toisensa ensi kertaa palkintojenjaossa. Sipilä saavutti tittelinsä neljännellä yrittämällä, mutta Tanner oli poikkeuksellisesti ensikertalaisena tittelin arvoinen.

– Emme tunteneet toisiamme ennestään, tapasimme ensimmäisen kerran palkintokorokkeella. On ihme, miten hyvin tämä lähti. Kun meillä oli viikko kisan jälkeen ELO-säätiön tapaaminen, sanoimme, että tekisimme mielellämme kimpassa kaikkea. Molemmilla oli fiilis, että haluamme edustaa yhdessä, Sipilä ja Tanner selostavat.

Kokonaisvaltaisuus ratkaisee, pelkällä ruoalla ei pärjää.

Taustalla oli myös syvempää ajattelua, joka oli muhinut ELO-säätiön ja sen kumppaneiden piirissä jo pitkään.

– Salin ja keittiön yhdessä toimimisesta ja samassa linjassa tekemisestä puhutaan paljon. Se on ravintolan isoin kilpailuvaltti tänä päivänä. Kokonaisvaltaisuus ratkaisee, pelkällä ruoalla ei pärjää, Sipilä huomauttaa.

Mitä kokki ja tarjoilija saavat yhdessä aikaan?

Sipilä ja Tanner syttyvät edelleen, noin 60 yhteisen tilaisuuden jälkeen, selostamaan, miten heidät tilaamalla saa kahden hengen pop up -ravintolan: keittiön ja salin.

– Jos kyseessä on esimerkiksi lounas kumppanille, yksin tekisin työmaaruokalan, yhdessä tuomme ravintolan – työparina tarjoamme aina ravintolamaisen kokemuksen, Tanner toteaa.

Huonoja esimerkkejäkin on nähty: kun kokki pyyhältää paikalle yksin, hän ei ehdi miettiä yksityiskohtia. Ruoka voi olla upeaa ja sen eteen on nähty paljon vaivaa, mutta lounaalla ei ole edes katteita tai vettä juomaksi. Siitä ei tule viimeistelty fiilis.

Sipilä on omalla ammattitaidollaan varmistanut, että Vuoden Kokin ja Vuoden Tarjoilijan hoitamissa edustustehtävissä yksityiskohdat on mietitty viimeistä piirtoa myöten. Kaiken lisäksi keikoista on tullut hauskoja – kumppanitkin ovat ilahtuneet siitä, että paikalle tulee sekä keittiö että sali.

Kaiken lisäksi keikoista on tullut hauskoja.

Kaikesta käy ilmi, että yhteistyö on ollut hyvin luontevaa: ei ole tarvittu pohdintoja tyylistä, konseptista, kantavasta teemasta, vaan yhteinen maku ruoan ja viinin yhdistämisessä on löytynyt todella helposti. Sipilä aprikoi, että edes alussa ei juuri mennyt aikaa tutustuessa kokin tyyliin.

– Minä puolestani en muista, että koskaan olisi ollut niin helppo löytää ruoan ja viinin pareja, että kombot osuisivat niin hyvin ykkösellä, Tanner kehaisee.

Myös käytännön työskentely on sujunut leikiten.

– Salin ja keittiön rajat ovat hälventyneet viime vuosina. Kun teemme kahdestaan keikkaa, on pakko jeesiä toista, että saadaan nostettua 20 hengen illallinen. Kun saa oman vastuualueen tiettyyn pisteeseen, jeesataan toista ja saadaan yhdessä homma toimimaan, Sipilä ja Tanner kuvailevat.

Yhteistyö on enemmän kuin osiensa summa

ELO-säätiön yhteistyökumppaneiden toiveet ja tarpeet määrittelevät vahvasti sitä, mitä Vuoden Kokin ja Vuoden Tarjoilijan tehtäväksi tulee. Kaksi aloitekykyistä nuorta ammattilaista ovat edustusvuotensa aikana tehneet toimenkuvastaan myös vahvasti omannäköisensä.

Vuoden Kokki- ja Vuoden Tarjoilija -kilpailujen yhtenä uutena pääyhteistyökumppanina viime vuonna aloittanut Viking Line luotti Sipilään ja Tanneriin jo Essi Avellanin nimikkosamppanjalle pariksi laaditun menun luomisessa syksyllä. Samppanjamenu myi keskivertoa paremmin ja tarjosi hyvää oppia molemmille osapuolille, niinpä kevääksi kaksikko sai vapaat kädet luoda laivoille juhlavan kevätmenun.

– Mietimme ja suunnittelemme menun kimpassa. Se ei mene niin, että Kalle suunnittelee ja antaa minulle valmiin ruokalistan, vaan tuomme molemmat ideoita. Ennen kaikkea mietimme kokonaisuutta: millainen viini ja fiilis halutaan. Se on helppoa, kun molemmat ymmärtävät sekä viineistä että ruoasta!

Sipilää ilahdutti erityisesti se, että Viking Linen viinivalikoima oli jo tullut tutuksi, ja sieltä löytyi helmiä, joille oli ilo parittaa sesongin makuja.

– Tietysti ajankohta oli vaikea, kun halusimme tarjota sesonginmukaista ja vastuullista ruokaa. Klasari-idea lähti Perhon liekitysviikoista, ja mielestämme se sopii täydellisesti laivaympäristöön. Modernisoimme meille mieluisia klassisia annoksia kuten äyriäiscocktailin, sipulikeiton ja Tournedos Rossinin.

Viking Linen kanssa syntyi hyvä yhteistyö: henkilökunta otti nuoret hyvin vastaan ja oli innoissaan uuden opettelusta.

– Menusuunnittelussa ja ruokailun toteutuksessa suurelle henkilömäärälle on tärkeää, että yksityiskohdat ja ohjeet mietitään yhdessä loppuun asti. Toteutuksen helppous on tärkeää, Tanner toteaa.

Tanner ja Sipilä voivatkin tyytyväisinä todeta oppineensa vuoden aikana muun muassa laivakuviot.

Paljon oppia ja kontakteja

ELO-säätiön ja yhteistyökumppaniverkoston piiristä kumpusi toive entistä tiiviimmästä yhteistyöstä.

– Puhuimme paljon yhteisistä tavoitteista, halusimme viedä viestiä keittiön ja salin yhteistyöstä ja siltä pohjalta toteutettiin vuoden ohjelma. Haluamme luoda kiinnostusta alaan, toimia entistä enemmän niin kuluttaja- kuin opiskelijarajapinnassakin, ja näyttää mahdollisuuksia, joita ravintola-ala tarjoaa, ELO-säätiön johtaja Bettina Lindfors kertoo.

Sipilä ja Tanner arvioivat, että heillä oli vuotensa aikana poikkeuksellisen paljon tilaisuuksia verrattuna aiempiin vuoden kokkeihin ja tarjoilijoihin, ainakin 60 erilaista edustustilaisuutta. Lokakuun alussa joka päivä oli vähintään yksi tilaisuus! Sellainen määrä kumppanitilaisuuksia oli toki jo haaste sovittaa kalentereihin, onhan molemmilla päivätyöt. Tanner on Nuden ravintoloitsija, jota työllisti syksyllä uuden ravintolan avaus, ja Sipilä Bas Bas & Staff Wine Barin leivissä.

– Olen miettinyt siltä kantilta, että vaikka on ollut paljon sovittelemista aikataulujen puolesta, tämä on vain yksi vuosi, ja nyt ei jää jossiteltavaa, etten käyttänyt mahdollisuutta, Tanner toteaa.

Alkukankeuden jälkeen kaikki ovat myös oppineet kysymään 'tulisitteko te' eikä enää 'tuletko sinä'.

–  Olemme päässet vaikuttamaan sisältöön tosi paljon, ja toisaalta tilaisuudet ovat usein poikineet seuraavan. Näkyvyyttä on tullut hyvin, ja me olemme solmineet hyviä suhteita alan isoihin yrityksiin, Sipilä ja Tanner summaavat.

Vuosi on sisältänyt kaikkea mahdollista: lounaita, dinnereitä, juontoja, videoita, reseptiikkaa, kuvauksia, messukeikkoja, tuomarointeja ja oppilaitosyhteistyötä. Noora Sipilälle ehkä mieleenpainuvimpia tapaamisia ovat olleet kaksi ihan erityyppistä keikkaa.

– Olin otettu kun minut kutsuttiin SuomiAreenalle keskustelemaan uudesta alkoholilaista. Maaliskuussa taas pääsin opettamaan Turun ammatti-instituutin huipputarjoilija-koulutusohjelmaan, Sipilä kertoo.

Verkostojen ja oman osaamisen laajentumisen lisäksi yksi asia on ollut yli muiden.

– Tässä on oppinut itsestään aika paljon: kaikennäköistä pystyy tekemään, kun vaan lähtee. Pystyy oppimaan uutta ja kehittymään monella saralla. Titteli ei tarkoita, että olisi valmis, Sipilä huudahtaa.

Tanner on aivan samaa mieltä. Hän tuntee nyt itsensä paremmin:

– Meillä molemmilla on hyvä paineensietokyky. On yllättänyt, miten paljon olemme saaneet asioita tapahtumaan. Jos on kiire, päällimmäisenä mielessä on hoitaa asiat hyvin, et mieti muuta kuin että haluat hoitaa kaiken hyvin.

Vuoden Kokkia ja Vuoden Tarjoilijaa vuosimallia 2018 yhdistää intohimo alaa kohtaan.

– On ollut mahtava nähdä, miten myös Kalle elää ja hengittää tätä alaa. Tätä kaikkea tekee vain, koska on suuri sydän alaa kohtaan, Sipilä kehaisee vuoden aikana hyvin läheiseksi tullutta kumppaniaan.

Eväät seuraajille

Vuosi 2018 oli käännekohta Vuoden Kokki- ja Vuoden Tarjoilija -kilpailujen historiassa. ELO-säätiö kannustaa varmasti jatkossakin voittajia yhteistyöhön.

– Säätiöllä yhteistyökumppaneineen on tavoitteena luoda mielikuvaa vetovoimaisesta ravintola-alasta. Haluamme tuoda voittajat esiin hyvinä esikuvina ja sitä kautta kertoa tarinaa ravintola-alan hyvästä yhteistyöstä. Kokki ei pärjää ilman tarjoilijaa eikä tarjoilija ilman kokkia, haluamme tuoda esiin koko ketjun ja suomalaisen huippuosaamisen. Noora ja Kalle ovat tehneet hienoa työtä esikuvina, olen iloinen miten hyvin tämä on toiminut ja miten hyvin yhdessä tekeminen on näkynyt toteutuksessa, Lindfors iloitsee onnistuneesta yhteistyöstä.

Jatkossa vaikuttaa totta kai voittajien kokemustausta ja osaaminen, Lindfors huomauttaa. Joka tapauksessa ELO-säätiö tuo yhteen toimijoita ja kehittää alaa yhdessä laajan kumppaniverkoston kanssa.

– On kiva nähdä, mitä seuraajamme tulevat tekemään. Ei tarvitse tehdä samalla tavalla, tämä oli meidän näköinen vuosi! Kaikki riippuu henkilöistä; joidenkin kanssa yhteistyö vain toimii vaivattomasti. Jokainen tekee vuodesta omanlaisensa, Sipilä ja Tanner summaavat.

Palataan vielä alkuun. Se oli ketunleipien aikaa, kun Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija olivat ensi kertaa yhdessä edustamassa MTK:n säätiön metsätilalla Kettulassa.

– Noora etsi ketunleivät metsästä, kun sai katettua, ja siitä tuli hyvä fiilis. Aloit heti auttamaan ja siitä tuli hauskaa, myöhemmin etsimme yhdessä ruohosipulia tontilta, Tanner muistelee.

Molemmilla oli kirkkaana ajatus, että käytetään aika fiksusti hyödyksi, ja sama näkemys siitä, millainen on hyvä palvelukokemus. Yrttien keruusta oli luonnollista jatkaa yhdessä eteenpäin. Ja jos kaikki sujuu kivasti, yhteistyö jatkuu, vaikka tittelien haltijat vaihtuvat. Pop up -ravintolan vieminen yllättäviin paikkoihin on kivaa vastapainoa päivätyölle, Sipilä ja Tanner sanovat.

– Tämä on hyvä harrastus työn ohessa.

On ollut hauskaa päästä pyörittämään serviisiä! Parasta on, että voi luottaa toiseen ja kaikki soljuu.

Muistot ja viimeisimpänä Viking Linen Grande cuisine -menu jäävät elämään, vaikka Noora Sipilän ja Kalle Tannerin kausi hallitsevina Vuoden Tarjoilijana ja Vuoden Kokkina päättyy huhtikuun alussa, kun valitaan Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija 2019.