Kaupunkihistoriaan erikoistunut Martti Helminen on vapaa-ajallaan myös Helsinki-Seuran puheenjohtaja. Suositun luennoitsijan erikoisaloja ovat muiden muassa ravintolat ja panimot.

Yrjö Soinin Seuran tarkoituksena on herättää kiinnostusta suomalaisen vieraanvaraisuuden kehitykseen. YSS kerää ja säilyttää alan historiallista tietoa ja aineistoa, tukee asiantuntemuksellaan alan tutkijoita ja julkaisuja sekä järjestää kulttuuri-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia.

Vuosikokouksen jälkeen käynnistyi yhden satavuotisen ravintolan historian täydentäminen. Tästä seura kertoo enemmän, kun valmista alkaa tulla.

Seuran esikuvana on Yrjö Soinin (1896–1975) elämäntyö. Soini oli suomalainen journalisti, järjestöjohtaja ja kulttuurielämän vaikuttaja

Tuottelias ja suosittu kirjailija kirjoitti nimimerkillä Agapetus. Hänen romaaninsa Aatamin puvussa ja vähän Eevankin vuodelta 1928 on filmattu neljä kertaa: 1931, 1940, 1959 ja 1971.

Tämä ei kuitenkaan ollut perustetun seuran suurin ponnin, vaan tietokirja Vieraanvaraisuus ammattina I-II vuodelta 1963. Se on alan järkälemäinen perusteos: kulttuurihistoriallinen katsaus Suomen majoitus- ja ravitsemuselinkeinon kehitykseen keskiajalta Kekkosen Suomeen. Kirjaparia tapaa harvakseltaan antikvariaateissa hintaan 30–50 euroa.

Näköalapaikan Soinille avasi toimitusjohtajuus Suomen Matkailijayhdistyksen palveluksessa 1939–1953. Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajana hän oli vuosina 1933−1942 ja 1945−1958.

Nyt Soinin nimeä − perikunnan luvalla − kunnioittavaan seuraan on liittynyt joukko hotelli- ja ravintola-alan historiasta kirjoittaneita toimittajia, kirjailijoita, tutkijoita, opettajia ja itse alan ammattilaisia.

Martti Helminen muistuttaa, että jo nyt Hotelli- ja ravintolamuseo tallentaa esineistöä, ruokalistoja ja museo valokuvauttaakin silloin tällöin interiöörejä. Näin karttuvat museon kokoelmat.

YSS ei kilpaile museon kanssa, vaan pyrkii tukemaan myös sen toimintaa.

− Tietämystä kirjallisen aineiston säilymisestä pitää levittää ravitsemusalan keskuudessa. Kuinka paljon onkaan omistajan ja yrittäjän vaihdosten yhteydessä kadonnut tai jopa hävitetty vaikkapa hotellien vieraskirjoja ynnä muuta kirjallista arkistoaineistoa.

− Myös kaupunkikuvalliset muutokset ovat usein merkittäviä. Viimeksi keväällä 2018 katosivat Cumulus-ketjun hotellien valokirjaimet. Tilalle tulivat Scandic-nimet näkyvillekin paikoille. Tallennettiinko tapahtuma, Helminen kysyy hieman harmitellen.

Cumulus oli osa suomalaisten kaupunkien katukuvaa vuodesta 1974, jolloin ketjun ensimmäinen paikka avattiin Poriin.

Helmisen mukaan tärkeää olisi myös saada talteen alan ammattilaisten muistitietoa, sillä on hyvin tyypillistä, että alalla tehdään pitkiä työrupeamia, vuosikymmeniä.

− Siinä ajassa vaihtuvat trendit jo useampaankin kertaan. Mitä tästä kaikesta voivat kertoa − ei pelkästään itse yrittäjä − vaan myös keittiön ja salin henkilökunta.

− Seura saa toki itsekin olla yhteydessä yrityksiin, etenkin merkkivuosina ja muistuttaa arjen kiireen keskellä tasavuosista. On hyvä tuoda esiin kuluttajille, kuinka pitkiä perinteitä on lukuisilla yrityksillä, Helminen sanoo.